Missä ovat suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa esikuvat lapsille, jotka viettävät elämänsä reissaten maasta toiseen tai elävät kahden kulttuurin kodeissa? Tai lapsille, joille suomalaisuus on yksi identiteetti muiden joukossa?
Lapsiperheen ulkomaanmuutto ja siihen valmistautuminen voivat tuntua loputtomalta sarjalta kysymyksiä ja pohdintoja vanhemman näkökulmasta.
Ulkosuomalaisperheen lapsi saattaa viettää suurimman osan ajastaan vieraskielisessä ympäristössä. Asuinmaan valtakieli myös ujuttautuu usein perheeseen. Kielten sekoittaminen onkin yleinen monikielisyyteen liittyvä ilmiö.
Kansainvälinen koulu tai englanninkielinen luokka ovat luontevia vaihtoehtoja ulkomailta Suomeen palaaville lapsille. Useissa kaupungeissa on jo englanninkielisiä luokkia, joissa saa tukea myös suomen opiskeluun. Äidinkielen oppiminen avaa paremmat mahdollisuudet jatkokoulutukseen.
Millaista on lapsiperheen arki maailmalla? Minkälaisia ovat vanhemmuuteen liittyvät stressitekijät ulkosuomalaisilla? Kuinka vanhempi voi tukea lapsen sopeutumista? Entä miten ylläpitää lapsen äidinkieltä eri vaiheissa?
Tilapäisellä ulkomailla asumisella ja paluumuutolla voi olla lapseen elämänmittaisia vaikutuksia, jotka heijastuvat muun muassa kulttuuri-identiteettiin, ystävyyssuhteisiin ja ammatinvalintaan toteaa Sini-Vuokko Yrjö-Koskinen kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan.
Ajatus perheen perustamisesta ei ollut vieras, kunhan oikea kumppani löytyisi. Odottamatta se tapahtuikin Tanskassa! Haaveenani oli neljä lasta, mutta perheen perustamisessa kiiruhdimme hitaasti.