Kiinnostukseni oppimisvaikeuksiin heräsi ulkomailla asuessani ja nyt autan erilaisia oppijoita Suomessa
Asuin 2000-luvun alussa Ateenassa. Opiskelin pedagogiikkaa, kasvatustieteitä ja psykologiaa Ateenan yliopistossa. Opinnoistani sain hyvää pohjaa myöhemmille erityisopettajan opinnoilleni ja työelämään. Minulla oli Ateenassa paljon tuttavia, joiden lapset olivat kaksikielisiä. Osalla molemmat vanhemmat olivat ulkosuomalaisia ja lapsi kävi paikallista koulua. Osalla puolestaan toinen vanhemmista oli suomalainen, toinen kreikkalainen, ja lapsi kävi paikallisen koulun lisäksi Suomi-koulua. Tein opintoharjoittelua paikallisessa kreikankielisessä koulussa ja pääsin tutustumaan yhden Suomi-koulun toimintaan.
Minua pyydettiin usein keskustelemaan tuttavieni perheiden kanssa tietoni pohjalta siitä, voisiko jokin oppimisvaikeus olla taustalla, kun lapsen heikomman kielen oppiminen tuntui vaikealta. Monet perheet kertoivat uskovansa, että kielen oppimisen vaikeudet johtuivat kaksikielisyydestä. Osa vanhemmista totesi, että lapsi on hidas lukemaan ja huono kirjoittamaan. Kaksi- tai monikielisyys voi toki aiheuttaa oppimisvaikeuksia, mutta syy voi olla myös esimerkiksi synnynnäinen.
Keskustelujen seurauksena minussa heräsi mielenkiinto lasten synnynnäisiin oppimisvaikeuksiin ja kaksikielisyyden oppimiseen. Oppimisvaikeudet eivät ole syy-seuraussuhteita, eivätkä huonon kasvatuksen tulosta. Ne eivät aina myöskään selity suoraan kaksikielisyydellä. Tutkimukset osoittavat, että 10–20 %:lla Suomen väestöstä on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeudet ovat yleisiä, eikä niissä ole mitään hävettävää. Joillekin oppimisvaikeuksista puhuminen on kuitenkin edelleen tabu. Tietoa synnynnäisistä oppimisvaikeuksista ei myöskään ole välttämättä helposti saatavilla tai sitä ei osata etsiä.
Suomeen palattuani työskentelin Kuopiossa maahanmuuttajien parissa erityisopettajana ja Suomi toisena kielenä -ohjaajana. Havaitsin Suomi toisena kielenä -opiskelijoilla ja kaksikielisillä oppilailla esiintyvän yhtä lailla oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja lukivaikeutta, joka vaikeuttaa oppimisen etenemistä. Myös saman perheen sisarukset voivat olla hyvin erilaisia oppijoita. Lapsen koti- tai kielitaustalla ei siis näytä olevan merkitystä synnynnäisen oppimisvaikeuden ilmenemiseen.
Tällä hetkellä työskentelen Erilaisten oppijoiden liitossa, joka on Suomessa toimiva valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Järjestön tehtävä on erilaisten oppijoiden oppimisen, opiskelun ja työllistymisen mahdollisuuksien, sekä yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen. Erilaisten oppijoiden liitto myös kehittää jatkuvasti muiden järjestötoimijoiden kanssa erilaisia menetelmiä oppimisen tukemiseen.
Mitä synnynnäiset oppimisvaikeudet ovat?
Noin joka viidennellä suomalaisella on oppimisvaikeus ja noin joka kymmenennellä oppimisvaikeuden syy on selvä. Näitä ovat vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa, matemaattisessa hahmottamisessa, muistiin painamisessa ja keskittymisessä sekä niin sanotussa visuo-spatiaalisessa hahmottamisessa ja senso-motorisessa oppimisessa.
Visuo-spatiaalinen vaikeus on seurausta aivojen oikeanpuoleisesta vauriosta. Se tarkoittaa vaikeutta hahmottaa tiloja suhteessa omaan ympäristöön. Puhutaan avaruudellisen hahmottamisen vaikeudesta, jolloin on vaikea arvioida esineiden sijaintia huoneessa, ilmansuuntia ja kulkureittejä. Senso-motorinen vaikeus puolestaan tarkoittaa heikkoa ympäristöstä ja kehosta tulevien aistitietojen yhdistämistä, joka voi näkyä lapsen aistisäätelyssä. Lapsi voi reagoida yliherkästi tai hakea ylenpalttista aistikokemusta. Reagointitapa voi vaihdella tilanteesta toiseen. Lapsi voi esimerkiksi olla äkillisesti suhteettoman peloissaan kehon asennon muuttuessa, eikä mielellään keinu, kulje portaita tai kiipeile.
Oppimisvaikeudet ovat yksi keskeinen riskitekijä opinnoista ja työelämästä syrjäytymiselle ja ongelmien kasautumiselle, jos niitä ei tunnisteta ja tueta. Oppimisvaikeudet voivat olla periytyviä ja ne ovat melko pysyviä synnynnäisiä ominaisuuksia. Kun oppimisvaikeudet tunnistetaan, oppimista voidaan helpottaa tukitoimin ja digitaalisin välinein.
Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja tukeminen
On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa mahdolliset oppimisvaikeudet varhain ja antaa lapselle riittävästi tukea niiden kompensoimiseen.
Tieto siitä, ettei kyse ole älykkyydestä vaan synnynnäisistä ominaisuuksista ja tarpeesta saada erilaista opetusta, voi lievittää heti lapsen ja koko perheen tuskaa myös toisen/vieraan kielen oppimisessa.
Lukivaikeuden voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että lapsi välttelee lukemista, läksyjen tekemisessä menee useita tunteja (mutta tämä myös riippuu käydyn koulun läksyjen työmäärästä) ja läksyjen teon epäonnistuessa lapsi raivostuu. Lapsi voi myös olla jatkuvasti pettynyt omiin suorituksiinsa.
Lapsen kokemusta oppimisen vaikeudesta ei tule vähätellä. Lapsesta voi tuntua pahalta, jos todetaan vain: ”Yritä nyt vaan kovasti, kyllä sinä pystyt. Velikin oppi ja äiti ja isä”. Esimerkiksi lukivaikeus on aivojen prosessoinnin hitaus, joka ei poistu, vaikka lukisi kuinka paljon. Jos lapsella on selkeitä tunnusmerkkejä oppimisen- ja lukemisen vaikeudesta, on hyvä etsiä sopivat apuvälineet ja itselle soveltuvat oppimistekniikat oppimisen tukemiseen.
Ihan ensimmäisenä vanhempien kannattaa rauhoittaa lapsen oppimistila ja oppistilanne. Opiskelutuokiot on hyvä pitää lyhyinä ja lapsen antaa opiskella siinä asennossa, missä hänen on hyvä olla (paikallaan tai liikkuen). Jos lukeminen tuottaa vaikeuksia, vanhempi voi avustaa lukemalla tekstin lapselle. Opiskeluaikataulun luominen tuo rytmiä päivään. Kirjoittamisen ollessa hankalaa, voi apuun ottaa esimerkiksi video- tai sanelusovelluksen. Linkkejä tuen muodoista löytyy artikkelin lopusta.
Kun lapsen mahdollinen oppimisvaikeus on tunnistettu kotona, kannattaa asiasta keskustella myös koulun kanssa. Kun lapsi tulee kuulluksi myös koulun puolelta, tilanne yleensä helpottaa, sillä myös opettajat voivat huomioida asian.
Suositeltavaa on myös kääntyä oppimisvaikeuksiin tai monikielisyyteen erikoistuneen ammattilaisen puoleen yksilöllisen ja oikean tuen saamiseksi.
Lisätietoa oppimisvaikeuksista ja tuen muodoista:
Perustietoa oppimisvaikeuksista – Erilaisten oppijoiden liitto ry (eoliitto.fi)
Aivoliitto, kielellisen kehityshäiriön tunnusmerkkejä
Aivoliitto, nuoruusiän kehityksellinen kielihäiriö
Mitä on senso-motorinen vaikeus ?
Mitä on visuo-spatiaalinen kehityshäiriö?
Välineitä, menetelmiä ja keinoja tukea oppimista
Tutkimustietoa lukivaikeudesta HY
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen monikulttuurisilla oppijoilla – oppimisvaikeus.fi
Kirjoittaja:
Tanja Airaksinen, FM, KM, erityisopettaja, oppimisvalmentaja, Erilaisten oppijoiden liitto