Uudessa asuinmaassa

”Kerran vaan tajusin, että hän oli jutellut minulle suomeksi koko matkan ruokakauppaan.”

Moni ulkosuomalainen vanhempi menettää toivonsa, kun lapset lakkaavat puhumasta suomea koulun alettua. Moni vanhempi on neuvoton, kun lapset eivät ollenkaan ala puhua suomea edes pieninä. Mutta entä, jos toivoa olisikin? Entä jos vanhempi voisi saada aikaan muutoksen, jonka seurauksena yhtenä päivänä hän huomaisi, että lapsi on jutellut suomeksi koko matkan ruokakauppaan? Tämä henkilökohtainen tarina suomalaiselta äidiltä Australiassa näyttää mikä on mahdollista ja toisaalta, miten kaksikielisyyden kipeät kokemukset voivat toistua sukupolvelta toiselle. Toivoa on, vaikka olo olisi nyt aika neuvoton.

”Me ollaan jumissa. Mä yritän niin hirveästi, mutta lapsi ei silti opi suomea.”

Usein kuulemme neuvon, että puhu vaan lapselle aina suomea, niin kyllä se oppii. Mutta kun se neuvo ei toimi, vaikka kuinka yrittäisi. Lapsi hermostuu ja itsestä tuntuu pahalta. Siinä alkaa miettiä, että mikä minussa on vikana, kun tämä on niin vaikeaa? Perhe maailmalla -blogi tarttuu härkää sarvista ja tarjoilee Suomen kieltä aktivoimassa -artikkelisarjassa lohtua, toivoa ja käytännöllistä apua vanhemmille, jotka kamppailevat lasten suomen kielen kanssa ulkomailla. Kumppanina meillä on kaksikielisyysasiantuntija Soile Pietikäinen, jonka menetelmät ja vertauskuvat ovat hiukan epätavallisia.

Musiikkia perhe-elämään – ihana tapa tukea lapsen suomen kieltä

Kuvittele eteesi rivi taaperoita, joiden sanavarasto on alkanut kehittyä. He laulavat muskarissa ensimmäisiä säveliään sanoilla ”Meidän bändi rokkaa” ja taputtavat käsillä pontevasti toistaen sanaparia ”polvi täp”, joka jää myös korvamatona muistiin. Todistan tätä ihmettä harva se päivä! Muskarissa rokataan legendaarisen rumpukompin tahtiin joka viikko, joten ei ole ihme, etteikö rytmi ja yksinkertaiset sanat jäisi mieleen – ehkäpä koko loppuelämäksi!

Paluumuuttajana Prisma-arjen ja vierauden tunteiden ristiaallokossa

Paluumuuttoani seuraavana päivänä seison Prisman kassajonossa, kun valtava kiitollisuuden tunne valuu ylleni. Tavarat ympärilläni ovat tuttuja, enkä tarvitse enää Googlen kääntäjää ymmärtääkseni, millaisia jauhoja etsin. Kukaan ei tunge jonossa iholleni tai huuda minulle hepreaksi, kun en osaa selittää juustotiskin myyjälle, millaista parmesaania etsin.

Lapsi uutistulvassa

Tänä päivänä pientenkin lasten voi olla vaikea välttyä meitä ympäröivältä uutistulvalta. Kaikkia lapsia on hyvä suojella sellaisilta uutistapahtumilta, jotka voivat järkyttää heitä. Uutisissa esitetyt tapahtumat voivat hämmentää tai pelottaa lasta. Alle kouluikäisten ei tarvitse seurata uutisia. Jos uutisissa kerrotaan tapahtumista, jotka eivät sovi lapselle, oma uutisten seuraaminen kannattaa ajoittaa niin, etteivät lapset niitä vahingossa näe. Aikuistakin voi mietityttää, miten puhua lapselle sodasta.

Puheterapeutin puheenvuoro: Miten tuen lastani käyttämään suomen kieltä?

7-vuotias Lili asuu äitinsä kanssa Espanjassa. Lili on kaksikielinen, ja espanja on Lilin vahvempi kieli. Lili haluaisi puhua vain espanjaa, ja välillä pyytää äitiäkin käyttämään espanjan kieltä suomen sijaan. Miten äiti voisi houkutella Liliä käyttämään suomea? Miten äiti voisi varmistua siitä, että Lili oppii taitavaksi suomen kielen puhujaksi?

Perhe maailmalla -projektin toimenpidesuositukset

Perhe maailmalla -projektin aikana on kehitetty erilaisia tukimuotoja ulkomailla asuville ja lähtö- tai paluumuuttoa suunnitteleville suomalaisperheille. Projektin kokemusten ja tulosten sekä sisällöistä saadun palautteen ja toiveiden perusteella on tuotettu neljä toimenpidesuositusta.