18.04.2024
Kevät on jatko-opintoihin hakeutuville nuorille jännittävää aikaa. Suomen yhteishaku sekä toisen asteen että korkea-asteen koulutuksiin on keväällä, ja pohdinnat tulevaisuuden suunnasta koskevat myös ulkosuomalaisia nuoria. Kun ulkosuomalainen nuori haluaa jatkaa opintietään Suomessa, asiaan kannattaa perehtyä hyvissä ajoin. Suomen koulutusjärjestelmä ja opiskelukulttuurit voivat olla hyvin erilaisia asuinmaahan verrattuna, ja opintojen alku voi vaatia aimo annoksen sinnikkyyttä […]
08.12.2023
Väestöliiton uusi opas sukupolvien välisten salaisuuksien, tapahtumien ja tunteiden käsittelyyn.
23.10.2023
Tässä blogissa kerrotaan musiikin hyödyllisistä vaikutuksista kielen kehitykseen, ulkosuomalaisen lapsen kielen oppimisesta ja perhevalmennuksesta.
11.10.2023
Tässä blogissa kerrotaan ulkosuomalaisena syntyneen Millan päätöksestä muuttaa Suomeen. Päätöstä helpotti ja osaltaan muuton mahdollisti suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen maailmalla. Kotikielenä oli aina ollut suomi, Milla kävi Suomi-koulua vuosien ajan ja perhe oli vieraillut säännöllisesti Suomessa. Millalle Suomeen muutto oli hänen tähänastisen elämänsä paras päätös.
22.06.2023
Haaveiletko lähteväsi kaamosta pakoon aurinkoon ja lämpöön? Pohditko, olisiko verkossa mahdollista suorittaa opintoja etänä ja samalla nähdä maailmaa? Miia pakkasi laukkunsa ja lähti poikansa kanssa seikkailemaan, hän lähettää terveisensä Meksikosta.
14.06.2023
”Onko pakko?” vaikeroi moni vanhempi, kun otan puheeksi lukemaan oppimisen. Eikä ihme. Ulkomailla on riittävästi sumplittavaa ilmankin, että pitäisi nyt vielä opettaa lapsi lukemaan suomeksi! ”En osaa enkä jaksa.” Onneksi kaikkien ei tarvitsekaan. Tässä blogissa kerron kaksikielisen lapsen lukemisen oppimisen nyrkkisäännöistä.
17.04.2023
Näkökulma: Tanja Airaksinen kiinnostui lasten oppimisvaikeuksista, kun hän asui Kreikassa ja opiskeli kasvatustieteitä sekä psykologiaa. Hän valmistui Ateenan yliopistosta psykologiksi ja kuraattoriksi. Muutettuaan takaisin Suomeen, hän suoritti erityisopettajan opinnot ja työskenteli maahanmuuttajien parissa erityisopettajana ja Suomi toisena kielenä -ohjaajana. Hän on havainnut, että oppimisvaikeudet ovat yleisiä taustasta riippumatta. Tyypillisesti oppimisvaikeus tunnistetaan toisen (vieraamman tai vieraan) kielen opiskelun yhteydessä. Oppimishaasteet voivat johtua monista eri syistä. Taustalla voi olla synnynnäisiä tekijöitä. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta oppimista voidaan tukea oikein.
20.12.2022
Olemme ottaneet kiitollisena vastaan tiedon eduskunnan 300 000 euron lisätuesta Suomi-kouluille vuodelle 2023 ❤️Eduskunta on vuodesta toiseen osoittanut ymmärtävänsä ja arvostavansa Suomi-koulujen erinomaista ja ainutlaatuista työtä. Suomi-koulut ovat sydämen asia! Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on muistiossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomi-koulujen rahoitustaso saatetaan pitkäjänteisesti sellaiselle tasolle, joka antaa mahdollisuudet toiminnan ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen. Maailmanlaajuisessa Suomi-koulujen verkostossa on noin 120 koulua, jotka toimivat 30 maassa, oppilaita niissä on lähes 4 000. Artikkeli Muuttuva koulu muuttuvassa maailmassa kertoo matkasta kohti tulevaisuuden Suomi-koulua.
14.09.2022
Tiedätkö tunteen, kun eräänä päivänä tajuaa, että lapsi ei opikaan puhumaan suomea, vaikka sitä puhuisi hänelle miten paljon tahansa? Ja ainoa neuvo, jonka kaikki antavat, on että yritä enemmän. Puhu aina lapselle suomea. Sisukkaasti vaan puret hammasta, niin kyllä se siitä. Kaikkesi saat yrittää, mutta mitään takuita paremmasta tulevaisuudesta ei ole. Tuntuu pahalta piinata lasta ja lapsi hermostuu. Ja hyvä ihme sentään, pitäähän meidän voida iloita lapsen toisesta kielestä, joka kasvaa kohisten. Mutta kun se on vastoin viisasta neuvoa, että aina pitää puhua lapselle suomea. Ja sitten jonain päivänä lapsesta ilmeisesti tulee kaksikielinen? Simsalabim? Entä, jos tämä neuvo olisikin pielessä ja sinun vaistosi olisi oikeassa?