Kuusi vuotias Emilia saapuu Pariisin Montparnassella järjestettävälle lomaleirille. Leirille osallistuu Pariisissa ja sen lähiseuduilla asuvia suomenkielisiä 4-10 -vuoden ikäisiä lapsia ja sen tarkoituksena on musiikin ja luovien menetelmien avulla kannustaa lapsia suomen kielen ilmaisuun. Emilian kotona puhutaan ranskaa ja suomea, mutta suomen puhuminen sujuu hapuillen aamupiirissä. Emilian mieleen juolahtaa ranskankielisiä sanoja ja suomenkielisiä sanoja on vaikea hakea muistista. Aamupiirissä laulettujen laulujen melodia ja rytmi kuitenkin tempaavat Emilian mukaansa: laulujen kertosäkeet jäävät mieleen ja sanoitukset pulppuavat kuin itsestään pienen laulajan suusta.
Kielen kehitys ulkosuomalaisella lapsella
Emilia on tyypillinen ulkosuomalainen lapsi, jonka kotona puhutaan suomen lisäksi ympäristön kieltä. Usein ympäristön kieli kehittyy lapsen vahvemmaksi kieleksi, koska lapsi kuulee sitä enemmän ja useimmissa yhteyksissä. Kieli kehittyy aina vuorovaikutuksessa toisten puhujien kanssa eli mitä enemmän lapsella on mahdollisuuksia käyttää kieltä, sitä sujuvammaksi ja rikkaammaksi se kehittyy.
Jo varhaislapsuuden vuodet ovat merkityksellisiä äidinkielen äänteiden oppimisessa ja sanavaraston kartuttamisessa. Kouluvuosina sanavarasto kasvaa edelleen ja lapsi oppii käyttämään entistä monimuotoisempia lauserakenteita. Ulkosuomalaisilla lapsilla on kuitenkin usein vähemmän tilaisuuksia kuulla ja puhua suomen kieltä. Jos kielellinen altistus on vähäistä, alkaa kielitaito vähitellen heikkenemään ja rohkeus puhua vähemmistökielellä vähenee.
Musiikista ja rytmistä vauhtia kielen kehitykselle!
Musiikki ja sen harrastaminen tarjoavat mahdollisuuden rikastuttaa kielellistä ilmaisua. Musiikilla on erityinen merkitys jo lapsen varhaisina vuosina. Vauva kuuntelee mielellään vanhempiensa laulua ja tunnistaa toisinaan paremmin äänteitä ja sanoja, kun ne esitetään laulaen. Kun vauvalle lauletaan, hänen sanavarastonsa kehittyy! Leikki-ikäisten muskariharrastuksen on osoitettu lisäävän äännetietoisuutta ja kasvattavan sanavarastoa; nämä puolestaan ovat lukutaidon kehittymisen perusta.
Musiikin rytmillä on erityinen merkitys kielen kehittymiseen. Tutkimus on osoittanut, että rytmiharjoitukset auttavat lapsia äännetietoisuuden ja kieliopillisten taitojen kehittämisessä.
Musisoiminen ja laulaminen on luonnollinen tapa olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Yhdessä laulamisen lisäksi vanhempi voi luoda vuorolauluja lapsen kanssa lisäämällä pienen melodian arkiseen kommunikointiin: “tule, Kaisa, syömään”. Lasta voi innostaa vastaamaan omalla melodialla. Arkista puhetta voi myös rytmittää taputuksilla. Kun yhdessä opetellaan uusi sana, sen voi myös taputtaa, esimerkiksi: o-me-na.
Miten tarjota lapselle suomalaista musiikkia?
Musiikin kuunteleminen on hyvä tapa oppia kieltä ja kasvattaa sanavarastoa. Kuunnelkaa yhdessä suomalaista lastenmusiikkia ja laulakaa kappaleiden mukana. Internetistä löytyy paljon laululeikkejä ja musiikkiohjelmia. Hauskan yhteisen hetken voi myös luoda järjestämällä vaikka suomalaisen musiikin levyraadin kotona!
Musiikin harrastaminen etänä suomalaisen opettajan kanssa on myös oiva tapa vahvistaa kieltä. Vaikka liiallinen ruutuaika ei ole hyväksi lapsen kielelliselle kehitykselle, musiikkitunnit ruudun välityksellä tarjoavat lapselle mahdollisuuden kommunikoida ja oppia yhdessä.
Musiikkitunteja ja perhevalmennusta
Tarjoamme musiikki- ja pianotunteja etänä ulkosuomalaisille lapsille sekä asiantuntijavalmennusta ja tukea perheille kielen kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.
Hanna-Marin yksityisillä musiikki-ja pianotunneilla tuetaan kielenoppimista soittamalla, laulamalla, rytmittelemällä, ja riimittelemällä. Kehittyneen teknologian myötä etänä annettavat soittotunnit ovat monipuolisia ja oppimisen kannalta tehokkaita. Ohjelmiston valinnassa huomioidaan oppilaan oma musiikkimaku. Kokeile ja innostu!
Ulkosuomalaisia vanhempia saattaa askarruttaa kaksikielisyytteen liittyvät kysymykset ja toisinaan he saattavat tarvita tukea ammattilaisilta kielen kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Perhevalmennus on asiantuntijavalmennusta, joka on suunnattu perheille, joissa puhutaan kahta tai useampaa kieltä. Valmennuksessa käsitellään perheen tavoitteita, nykyistä tilannetta ja mahdollisia haasteita lasten kielen kehitykseen liittyen sekä annetaan asiantuntijaohjausta. Valmennuksen tarkoituksena on myös tukea vanhempien kasvatustyötä lapsen kaksikieliseksi kasvattamisessa.
Kirjoittajat
Hanna-Mari Saari ja Pia Ory, Rytmikäs kieli.
Suomi-Seura tukee suomen kielen ylläpitoa maailmalla. Rytmikäs kieli on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2023 yhteistyökumppaneista. Lue lisää kumppanimme Rytmikäs kieli tarjoamista palveluista täältä.