ulkosuomalaisuus

Minkälaisissa asioissa ja tilanteissa ulkosuomalaiset tarvitsevat ja haluavat käyttää etälakipalveluita?

Kyselytutkimuksesta pähkinänkuoressa Syksyllä 2021 Psyjuridica lähestyi Suomi-Seuran jäseniä kyselytutkimuksella selvittääkseen, minkälaisia lakipalveluita ulkomailla asuvat suomalaiset kohdennetusti mahdollisesti tarvitsevat ja toivovat.  Tarkoituksena erityisesti oli selvittää ulkosuomalaisten kiinnostusta etälakipalveluita kohtaan ja minkälaisissa asioissa ulkosuomalaiset olisivat halukkaita käyttämään etälakipalveluita. Ensinnäkin iso kiitos jokaiselle, joka käytti aikaansa vastaamalla kyselyymme! Kiitokset kuuluvat myös Suomi-Seuralle, joka auttoi meitä kyselyn jakamisessa omissa […]

Anna palautetta neuvontapalvelustamme

Keräämme palautetta neuvontapalvelustamme vuonna 2022 ja toiveitanne vuodelle 2023. Kehitämme toimintaamme saamamme palautteen perusteella. Vastauksesi on meille tärkeä, vastaathan kyselyyn 31.1.2023 mennessä.

MUUTTUVA KOULU MUUTTUVASSA MAAILMASSA

Olemme ottaneet kiitollisena vastaan tiedon eduskunnan 300 000 euron lisätuesta Suomi-kouluille vuodelle 2023 ❤️Eduskunta on vuodesta toiseen osoittanut ymmärtävänsä ja arvostavansa Suomi-koulujen erinomaista ja ainutlaatuista työtä. Suomi-koulut ovat sydämen asia! Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on muistiossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomi-koulujen rahoitustaso saatetaan pitkäjänteisesti sellaiselle tasolle, joka antaa mahdollisuudet toiminnan ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen. Maailmanlaajuisessa Suomi-koulujen verkostossa on noin 120 koulua, jotka toimivat 30 maassa, oppilaita niissä on lähes 4 000. Artikkeli Muuttuva koulu muuttuvassa maailmassa kertoo matkasta kohti tulevaisuuden Suomi-koulua.

Digi välineenä sukupolvia lähentävälle arjen jakamiselle

Jokainen meistä on jonkun lapsenlapsi. Onnekkaimmilla meistä isovanhemmat ovat mukana elämässä. Joillain päivittäin ja joillain harvemmin. Joillain ihanina muistoina. Joskus isovanhemmat ovat vielä työikäisiä ja joskus jo hyvinkin iäkkäitä. Tärkeitä kuitenkin. Mikä tekee isoisistä ja -äideistä tärkeitä? Usein ne ovat niitä lastenlasten kanssa jaettuja kokemuksia ja loppujen lopuksi ihan arkisia hetkiä. Joku muistaa pitkät automatkat […]

Kaksikielisen vanhemmuuden supervoimia myytävänä?

Tiedätkö tunteen, kun eräänä päivänä tajuaa, että lapsi ei opikaan puhumaan suomea, vaikka sitä puhuisi hänelle miten paljon tahansa? Ja ainoa neuvo, jonka kaikki antavat, on että yritä enemmän. Puhu aina lapselle suomea. Sisukkaasti vaan puret hammasta, niin kyllä se siitä. Kaikkesi saat yrittää, mutta mitään takuita paremmasta tulevaisuudesta ei ole. Tuntuu pahalta piinata lasta ja lapsi hermostuu. Ja hyvä ihme sentään, pitäähän meidän voida iloita lapsen toisesta kielestä, joka kasvaa kohisten. Mutta kun se on vastoin viisasta neuvoa, että aina pitää puhua lapselle suomea. Ja sitten jonain päivänä lapsesta ilmeisesti tulee kaksikielinen? Simsalabim? Entä, jos tämä neuvo olisikin pielessä ja sinun vaistosi olisi oikeassa?

”Meidät yllätti täysin, että lapsemme ei puhunutkaan meille suomea.”

Siinäpä se! Ei äkkiä arvaisi, että jopa kokonaan suomalaisen perheen lapsella voi olla vaikeuksia suomen kielen kanssa ulkomailla asuessa. Se on kuitenkin yllättävän tavallista. Ulkopuoliset luulevat, että mikäs tuossa: helppo nakki! Mutta kotona vanhempi saattaa olla aika hämillään. Hyviä uutisia: puheen aktivointi on paljon helpompaa ja nopeampaa kokonaan suomalaisen perheen lapsella. Tänään jaamme tarinan siitä, miten 4-vuotias lapsi oli lähes kokonaan lakannut puhumasta suomea ja miten kieli nostettiin puolessa vuodessa taas terveen äidinkielen tasolle.

”Kerran vaan tajusin, että hän oli jutellut minulle suomeksi koko matkan ruokakauppaan.”

Moni ulkosuomalainen vanhempi menettää toivonsa, kun lapset lakkaavat puhumasta suomea koulun alettua. Moni vanhempi on neuvoton, kun lapset eivät ollenkaan ala puhua suomea edes pieninä. Mutta entä, jos toivoa olisikin? Entä jos vanhempi voisi saada aikaan muutoksen, jonka seurauksena yhtenä päivänä hän huomaisi, että lapsi on jutellut suomeksi koko matkan ruokakauppaan? Tämä henkilökohtainen tarina suomalaiselta äidiltä Australiassa näyttää mikä on mahdollista ja toisaalta, miten kaksikielisyyden kipeät kokemukset voivat toistua sukupolvelta toiselle. Toivoa on, vaikka olo olisi nyt aika neuvoton.

”Me ollaan jumissa. Mä yritän niin hirveästi, mutta lapsi ei silti opi suomea.”

Usein kuulemme neuvon, että puhu vaan lapselle aina suomea, niin kyllä se oppii. Mutta kun se neuvo ei toimi, vaikka kuinka yrittäisi. Lapsi hermostuu ja itsestä tuntuu pahalta. Siinä alkaa miettiä, että mikä minussa on vikana, kun tämä on niin vaikeaa? Perhe maailmalla -blogi tarttuu härkää sarvista ja tarjoilee Suomen kieltä aktivoimassa -artikkelisarjassa lohtua, toivoa ja käytännöllistä apua vanhemmille, jotka kamppailevat lasten suomen kielen kanssa ulkomailla. Kumppanina meillä on kaksikielisyysasiantuntija Soile Pietikäinen, jonka menetelmät ja vertauskuvat ovat hiukan epätavallisia.