ulkosuomalaisuus

Kolumni: Kaksi paluumuuttoani – yhä mukanani

Olivat lähdöt millaisia tahansa, niihin liittyy voimakas hetkeen tarttumisen tunne – kliseistä tai ei. Lähdön lähestyessä kaikki yksityiskohdat korostuvat, värit muuttuvat kirkkaammiksi, äänet ja tuoksut voimistuvat. Ne tuovat esiin hetkien arvostamisen ja ajan rajallisuuden tunnistamisen.

Tositarinoita: Isä tulikin mukana

Kun isän lähtö alkoi näyttää todennäköiseltä, olin jo ehtinyt Suomeen kesälomalle. Toisinkin olisi voinut käydä. Olin arponut kuukausitolkulla pitäisikö lähteä yksin Suomeen. Pelkäsin, etten ehtisi nähdä isää enää.

Kolumni: Ero on vaihtoehto muiden joukossa

Olen tavannut terapiavastaanotolla ulkosuomalaisia, joilla on ollut ero vireillä, käynnissä tai jo jälkimaininkien puolella. Mieleeni nousee käsinkosketeltava tuska. Syyllisyyden tunne kuuluu eroprosesseihin, mutta erityisen vahvasti se näkyy ulkosuomalaisten kokemuksissa.

Vuosi paluumuutosta: toinenkin jalka kynnyksen yli

Ensimmäisen vuoden elimme kuin jalka oven välissä: toinen jalka entisessä kotimaassamme, toinen uudessa. Kun vuosi on nyt vierähtänyt, olemme uskaltaneet nostaa toisenkin jalan kynnyksen yli. Seisomme tasapainoisesti Suomen puolella.

Portugalin kahdet kasvot

Halpa hintataso ja mukava ilmasto ovat osa Portugalin vetovoimaa. Maahanmuuttoa suunnittelevan kannattaa ainakin opetella kieltä vinkkaa Tomi Hinkkanen.