Haaveiletko lähteväsi kaamosta pakoon aurinkoon ja lämpöön? Pohditko, olisiko verkossa mahdollista suorittaa opintoja etänä ja samalla nähdä maailmaa? Miia pakkasi laukkunsa ja lähti poikansa kanssa seikkailemaan, hän lähettää terveisensä Meksikosta.
”Onko pakko?” vaikeroi moni vanhempi, kun otan puheeksi lukemaan oppimisen. Eikä ihme. Ulkomailla on riittävästi sumplittavaa ilmankin, että pitäisi nyt vielä opettaa lapsi lukemaan suomeksi! ”En osaa enkä jaksa.” Onneksi kaikkien ei tarvitsekaan. Tässä blogissa kerron kaksikielisen lapsen lukemisen oppimisen nyrkkisäännöistä.
Näkökulma: Tanja Airaksinen kiinnostui lasten oppimisvaikeuksista, kun hän asui Kreikassa ja opiskeli kasvatustieteitä sekä psykologiaa. Hän valmistui Ateenan yliopistosta psykologiksi ja kuraattoriksi. Muutettuaan takaisin Suomeen, hän suoritti erityisopettajan opinnot ja työskenteli maahanmuuttajien parissa erityisopettajana ja Suomi toisena kielenä -ohjaajana. Hän on havainnut, että oppimisvaikeudet ovat yleisiä taustasta riippumatta. Tyypillisesti oppimisvaikeus tunnistetaan toisen (vieraamman tai vieraan) kielen opiskelun yhteydessä. Oppimishaasteet voivat johtua monista eri syistä. Taustalla voi olla synnynnäisiä tekijöitä. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta oppimista voidaan tukea oikein.
Olemme ottaneet kiitollisena vastaan tiedon eduskunnan 300 000 euron lisätuesta Suomi-kouluille vuodelle 2023 ❤️Eduskunta on vuodesta toiseen osoittanut ymmärtävänsä ja arvostavansa Suomi-koulujen erinomaista ja ainutlaatuista työtä. Suomi-koulut ovat sydämen asia! Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on muistiossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomi-koulujen rahoitustaso saatetaan pitkäjänteisesti sellaiselle tasolle, joka antaa mahdollisuudet toiminnan ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen. Maailmanlaajuisessa Suomi-koulujen verkostossa on noin 120 koulua, jotka toimivat 30 maassa, oppilaita niissä on lähes 4 000. Artikkeli Muuttuva koulu muuttuvassa maailmassa kertoo matkasta kohti tulevaisuuden Suomi-koulua.
Tiedätkö tunteen, kun eräänä päivänä tajuaa, että lapsi ei opikaan puhumaan suomea, vaikka sitä puhuisi hänelle miten paljon tahansa? Ja ainoa neuvo, jonka kaikki antavat, on että yritä enemmän. Puhu aina lapselle suomea. Sisukkaasti vaan puret hammasta, niin kyllä se siitä. Kaikkesi saat yrittää, mutta mitään takuita paremmasta tulevaisuudesta ei ole. Tuntuu pahalta piinata lasta ja lapsi hermostuu. Ja hyvä ihme sentään, pitäähän meidän voida iloita lapsen toisesta kielestä, joka kasvaa kohisten. Mutta kun se on vastoin viisasta neuvoa, että aina pitää puhua lapselle suomea. Ja sitten jonain päivänä lapsesta ilmeisesti tulee kaksikielinen? Simsalabim? Entä, jos tämä neuvo olisikin pielessä ja sinun vaistosi olisi oikeassa?
Siinäpä se! Ei äkkiä arvaisi, että jopa kokonaan suomalaisen perheen lapsella voi olla vaikeuksia suomen kielen kanssa ulkomailla asuessa. Se on kuitenkin yllättävän tavallista. Ulkopuoliset luulevat, että mikäs tuossa: helppo nakki! Mutta kotona vanhempi saattaa olla aika hämillään. Hyviä uutisia: puheen aktivointi on paljon helpompaa ja nopeampaa kokonaan suomalaisen perheen lapsella. Tänään jaamme tarinan siitä, miten 4-vuotias lapsi oli lähes kokonaan lakannut puhumasta suomea ja miten kieli nostettiin puolessa vuodessa taas terveen äidinkielen tasolle.
Sademetsäkävelyllä tai vaikkapa parvekkeella pyykkiä ripustaessa eksoottinen luonto tulee lähelle: ohi lentävät sateenkaaripapukaijat ja pensaissa nauravat kookaburrat.
Etäopetus on ulkomailla asuessa eräs kouluvaihtoehto, jos lähiopetus ei ole mahdollinen jostain syystä. Lähiopetuksen esteitä on monenlaisia, esimerkiksi liian pitkä koulumatka, kielimuuri tai korkeat lukuvuosimaksut. Suomen perusopetuksen yhteisiä oppimääriä voi suorittaa verkko-opintoina esimerkiksi Etäkoulu Kulkurissa.
Lapsiperheen muuttaessa ulkomaille on valittava useista toisiaan muistuttavista vaihtoehdoista juuri omalle lapselle sopivin koulutus- ja kasvatusväylä. Ekspatriaattilapsille suunnatut koulut kilpailevat asiakkaista ja pyrkivät erottautumaan mm. opetussuunnitelmilla.