Paluumuuttoani seuraavana päivänä seison Prisman kassajonossa, kun valtava kiitollisuuden tunne valuu ylleni. Tavarat ympärilläni ovat tuttuja, enkä tarvitse enää Googlen kääntäjää ymmärtääkseni, millaisia jauhoja etsin. Kukaan ei tunge jonossa iholleni tai huuda minulle hepreaksi, kun en osaa selittää juustotiskin myyjälle, millaista parmesaania etsin.
Kun Suomessa ihannoidaan keskieurooppalaisia juomatapoja, yritän muistuttaa, että siihenkin sisältyy ongelmia. Toiset meistä ovat taipuvaisempia riippuvuuksiin. Jos läträtään riippuvuutta aiheuttavan aineen kanssa, siinä on aina riskinsä – olipa maa tai geeniperimä mikä hyvänsä.
Miten ulkomailla asuminen vaikuttaa vanhemmuuteen? Miten voisi tukea lapsen sopeutumista? Mitkä asiat edistävät perheen hyvinvointia mukaan lukien vanhempien parisuhde?
Joskus tuntuu, että ulkosuomalaisen elämä on yhtä sopeutumisen ja joustamisen helminauhaa. Asioita on helpompi käsitellä, kun jostain mielen perukoilta löytyy uskoa asioiden järjestymiseen.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjassa oli kuudennella kerralla aiheena resilienssi – myönteisen selviytymisen taito. Keskustelua johdatteli Ilona Taimela.
Ulkomaille lähtö puolison työn vuoksi vaatii valtavasti joustamista, mukautumiskykyä ja tahtoa sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Puolison ulkomaankomennus saattaa näkyä omassa ansioluettelossa hiljaisena kohtana, mutta toisaalta eivät kaikki muutkaan työelämässä hyödylliset taidot näy CV:ssa.
Heli Suutari pohtii kolumnissaan itsemyötätuntoa. Mitä termi tarkoittaa? Miten itsemyötätuntoa voi oppia? Vai voiko sitä oppia?
Terapeutti Heli Suutari pohtii kolumnissaan sitä, miten ulkosuomalaisten ja muiden suomalaisten ongelmat eroavat toisistaan – vai eroavatko sittenkään.