Vanhemmuus, perheen hyvinvointi ja lapsen sopeutumisen tukeminen askarruttavat ulkosuomalaisia perheitä. Vanhemmuus-webinaarisarjassa esiintulleisiin kysymyksiin vastaa psykologi, psykoterapeutti Lotta Weckström-Lehto Aatos klinikalta.
Miten ulkomailla asuminen vaikuttaa vanhemmuuteen?
– Kaikki muutokset vanhemman tilanteeseen vaikuttavat myös vanhemmuuteen. Ulkomailla asuessa verkostot voivat olla löyhemmät ja omankielinen vanhemmuuden tuki vähäisempää. Toisaalta perhe saattaa toimia tiiviimmin yhteen, toisella vanhemmalla saattaa olla enemmän aikaa olla kotona ja taloudellinen tilanne saattaa olla parempi. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat vanhemmuuden kokemukseen ja jaksamiseen vanhempana.
Mitkä asiat edistävät perheen hyvinvointia (mukaan lukien vanhempien parisuhde sekä selviytyminen ulkomailla)?
– Yhteydenpito läheisiin, tukiverkostojen (lapsenvahdit, kaverit, vertaistuki) rakentaminen mahdollisuuksien mukaan sekä rutiinien luominen: esimerkiksi parisuhteessa omaa aikaa sekä itselle, kahdestaan että eri kokoonpanoina perheenä.
Millaiset konkreettiset keinot voivat auttaa lasta sopeutumaan uuteen vaiheeseen ja/tai uuteen ympäristöön?
- Etukäteen rehellinen, auki puhuttu suunnitelma ja ennakointi tärkeitä
- Uuden elämän konkreettinen pohtiminen yhdessä
- Kuvallinen tuki (isommankin lapsen kanssa) oleellista: valokuvat, videot, netistä yhdessä tutkiminen
- Muuton jälkeen entisen muistelu: edelleen kuvat ja videot!
- Lapsen kinkkisillekin kysymyksille on hyvä olla paljon tilaa.
– Tärkeää on ottaa huomioon lapsen tunteita ja sietää niitä, vaikka ne tuntuisivatkin liiallisilta tai liian pitkään jatkuvilta.
Mitä tarkoittaa jatkuvuuden tukeminen?
– Lapsi saattaa haluta uudestaan ja uudestaan puhua jostain itselleen tärkeästä asiasta. Se saattaa olla ikään kuin syvemmällä psyykkisellä tasolla eräänlainen siirtymäriitti, jolla lapsi sitoo itseään entiseen ja nykyiseen. Jatkuvuuden tukeminen tarkoittaakin juuri sitä, että lapselle annetaan mahdollisuus ylläpitää entistä ja nykyistä omassa mielessään yhtäaikaisesti.
Mitkä tekijät edistävät lasten kaverisuhteiden syntymistä? Miten luoda ystävyyssuhteita ilman yhteistä kieltä?
– Vanhemmat voivat auttaa olemalla aktiivisia kouluympyröissä, kutsumalla kylään ja rakentamalla verkostoja. Toisaalta jokainen voi lähteä olemaan sosiaalinen omasta lähtökohdastaan. Yleistä mittaria esimerkiksi sosiaalisten suhteiden määrän ja hyvinvoinnin suhteesta ei ole olemassa.
– Sekä itselle että lapselle on hyvä antaa aikaa. Kielitaidon omaksuminen ja uuteen /vanhaan maahan tottuminen kestävät jokaisella yksilöllisen ajan.
– Yleisesti ottaen yhteinen tekeminen, harrastuksen tai leikin varjolla, lienee paras keino. Huomio ei silloin keskity kieleen vaan yhteisesti jaettuun asiaan.
Millainen vaikutus lapseen on lyhyellä ulkomaanoleskelulla ja/tai ketjuttuneilla muutoilla?
– Lyhyt oleskelu voi olla koko perheelle hauska, ikimuistoinen seikkailu. Toisaalta lapsen elämässä vuosi on paljon pidempi kuin aikuisen. On siis huomioitava samat siirtymävaiheen asiat kuin pidempäänkin oleskeluun tähdätessä. Kliseisesti: jokainen lapsi on yksilö. Tilanteen vaikutus riippuu lapsen iästä, temperamentista, taipumuksista uusiin tilanteisiin sopeutumisessa, perheen dynamiikasta jne.
– On tärkeää olla kuulolla lapsen tunteisiin liittyen. Jos lapsi ei osaa vielä ilmaista tunteitaan sanoin, hän saattaa ilmaista itseään muulla tavoin. Hankalat tunteet saattavat kanavoitua vaikkapa nukkumiseen tai syömiseen, levottomuutena tai ärtyisyytenä. Silloin on tärkeää pysähtyä miettimään ja kuulostelemaan, onko muutossa jotain sellaista, joka lasta vaivaa. Rauhallinen ääneen sanoittaminen on tärkeää ja tehokkaampaa kuin aktiivinen kysely, esimerkiksi: ”Joskus jotain lasta saattaa huolestuttaa, että muistaako vielä vanhan kodin kun on muuttanut pois.”
Asiantuntija: psykologi, psykoterapeutti Lotta Weckström-Lehto Aatos klinikalta.
Lisää aiheesta Perhe maailmalla -blogissa
Lapsiperheen ulkomaanmuutto – kysymyksiä ja vastauksia
Perhe maailmalla: voimia, varoja vai voimavaroja?
Ulkomaille muuton mahdollisuudet lapsille
Lapsen sopeutumisen tukeminen