Perheen voimavara -käsitteellä tarkoitetaan potentiaaleja, joita perhe voi halutessaan käyttää tai joita se voi luoda selviytyäkseen haastavasta tilanteesta. Käsite korostaa myönteistä lähestymistapaa ja perheiden vahvuuksia ongelmien sijaan.
Ekspatriaattiperheen voimavarat voidaan jakaa sisäisiin voimavaroihin ja ulkopuoliseen tukeen.
Perheiden sisäiset voimavarat ovat voimavaroista kaikista hyödyllisimpiä. Ne voidaan jakaa kahdenvälisiin (mm. parisuhde, vanhemmuus) ja perheen tason voimavaroihin (mm. ajalliset voimavarat, arjen pysyvyys).
Kahdenväliset voimavarat
Kahdenvälisistä voimavaroista ensimmäinen on vanhempien parisuhde.
Vanhempien parisuhteen laatu heijastuu lapsen sopeutumiseen ulkomailla. Lapsen näkökulmasta perheen sisäisen dynamiikan muutokset ovat ulkomaille muutettaessa varsinaisia kulttuurisia muutoksia keskeisempiä. Erityisesti ekspatriaattiperheissä pätee sanonta ”vanhempien parisuhde on lapsen koti”. Parisuhteeseen kohdistuu uudenlaisia paineita ulkomailla asuttaessa: esimerkiksi puolison työroolin muutokset voivat kuormittaa sitä uudella tavalla. Onkin tärkeää huolehtia parisuhteesta ulkomailla. Parhaimmillaan yhteinen ulkomaankokemus vahvistaa parisuhdetta.
Toinen kahdenvälisistä voimavaroista on vanhemman ja lapsen välinen suhde eli vanhemmuus.
Vanhemman ja lapsen suhteen olisi oltava tasapainossa: vanhemmalla tulee olla selkeästi vanhemman rooli ja lapsella lapsen. On tärkeää keskittyä lasten henkiseen tukemiseen ja jatkuvuuden kokemusten turvaamiseen kansainvälisyyden tukemisen rinnalla.
Perheen tason voimavarat
Perheen ajankäyttö voidaan ymmärtää perheen tason voimavaraksi. Ulkomailla asuttaessa työ ja perheen yhteinen aika korostuvat. Lapsen kanssa ulkomailla vietetty aika on merkityksellistä lapsen sopeutumiselle. Jos toinen vanhemmista on kotona ulkomailla asuttaessa, hänellä on enemmän aikaa olla lapsensa kanssa kuin työssä käyvällä. Työssä käyvän olisi tärkeä huolehtia siitä, ettei työ vie liikaa aikaa ulkomailla asuttaessa.
Toinen perheen tason voimavaroista on arjen pysyvyys. Lapsen sopeutumista tukee arjen pitäminen mahdollisimman samankaltaisena ulkomaillakin. Tuttujen tavaroiden seuraaminen kodista toiseen, arkirutiinit, perhejuhlien viettäminen ja kotikielen pysyminen ennallaan tukevat arjen pysyvyyttä ja jatkuvuuden tunnetta. Arjen pysyvyys ei ole haitaksi vanhemmillekaan. Se vahvistaa perheen yhteisiä perinteitä ja tapoja sekä lisää yhteenkuuluvuutta.
Sisäisten turvaverkkojen testausta
Perhe on ainoa pysyvä turvaverkko ulkomaille muutossa. Muuttotilanteissa turvaverkkoa testataan ja perheen dynamiikkaa ja sisäisiä rooleja neuvotellaan uudelleen.
Perhe voi itse tihentää, paikata ja laajentaa voimavaraverkkoa. Ulkomailla asuminen toimii jo sinänsä verkkoa yhteen liimaavana ikimuistoisena kokemuksena. Mukavaa turvaverkkojen testailua!
Anu Warinowski
Kirjoittaja työskentelee Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa tiedekuntapäällikkönä sekä johtaa opettajankoulutuksen valtakunnallista OVET-kehittämishanketta. Hän väitteli v. 2012 kasvatustieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta. Väitöskirja käsitteli ekspatriaattiperheiden voimavaroja sekä erityisesti lasten ulkomaille muuttoon ja paluumuuttoon sopeutumista ja muuttokokemuksia. Warinowski on työskennellyt aiemmin mm. luokanopettajana sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.
Lähteet
Warinowski, Anu. 2012. Maailmalle yhtenä, takaisin toisena? Suomalaisten ekspatriaattiperheiden lapset kulttuurisissa siirtymissä. Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksia A 42 (väitöskirja). Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
Sterle, Mojca F., Fontaine, Johnny, R. J., De Mol, Jan & Verhofstadt, Lesley L. 2018. Expatriate Family Adjustment: An Overview of Empirical Evidence on Challenges and Resources. Frontiers in Psychology 9, 1207.
Warinowski, Anu. 2011a. Contemporary emigration on the family level: Finnish expatriate families. Teoksessa E. Heikkilä & S. Koikkalainen (toim.) Finns abroad: New forms of mobility and migration. Siirtolaisuusinstituutti. Migration studies C21. Turku: Painosalama, 153–171.
Warinowski, Anu. 2011b. Finnish expatriate families and their children: A complementary viewpoint. Teoksessa G. Bell-Villada & N. Sichel sekä F. Eidse & E. Neil Orr (toim.) Writing out of limbo: International childhoods, global nomads and third culture kids. Newcastle upon Tyne, UK: Cambridge Scholars Publishing, 291–312.