Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon jo ulkomaanmuuttoon valmistautuessa? Vastaajana Aatos klinikan lastenpsykiatrian erikoislääkäri Laura Widenius.
Minkäikäisen lapsen kanssa kannattaa ulkomaille muuttaa?
Vanhempia voi mietityttää, traumatisoivatko he lapsensa ulkomaille muutettaessa.
– ”Traumatisoiminen” on ehkä jyrkkä sana. Sopeutumisvaihe vie jokaiselta perheenjäseneltä oman aikansa. Ajattelisin että hyvällä ennakoinnilla sekä lapsen/nuoren ajatukset, kokemukset ja tunteet huomioimalla isokin elämänmuutos voi onnistua hyvin.
Onko jokin tietty ikäkausi lapselle helpompi ulkomaanmuuton suhteen? Tai onko olemassa tietty ikäkausi, joka on lapselle vaikeampi ulkomaille muuton tai ylipäätään elämänmuutosten suhteen?
– Aivan pienillä lapsilla elinympäristö on useimmiten vielä suppea (oma perhe, koti). Tällöin muutto ulkomaille ei lapsen näkökulmasta ole välttämättä kovin suuri muutos, jos/kun lähimmät ihmiset pysyvät lähellä. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän ja laajemmin hän kiinnittyy myös muihin itselle tärkeisiin asioihin kuten ystäviin ja harrastuksiin kodin ulkopuolella. Niistä irtautuminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Vanhemmalta vaaditaan eläytymiskykyä ja hankalienkin tunteiden hyväksymistä, jotta voi olla lapsen tukena muutoksessa.
Laura Widenius muistuttaa, että lapset ovat eri ikäkausinakin yksilöllisiä, kyky sopeutumiseen vaihtelee. On tärkeää, että muuttoa ennakoidaan ja valmistellaan lapsen näkökulmasta; ikä- ja kehitystaso huomioiden.
Miten tukea parhaiten pientä lasta uudessa asuinmaassa? Miten paikata puuttuvat turvaverkot?
Kuinka vanhempi voisi työarkensa keskellä parhaiten tukea pienen lapsen hyvinvointia uudessa kodissa ja uudessa maassa – täysin uudessa ympäristössä.
Laura Wideniuksen vinkit:
- Panosta erityisesti turvallisuuden tunteen säilyttämiseen
- Ennakoi mahdollisuuksien mukaan asteittainen siirtyminen päivähoitoon (jos se on muu kuin kotihoito). Varsinkin pienellä lapsella omahoitaja hoitopaikassa voi lisätä turvallisuuden tuntua.
- Anna tuttujen tavaroiden ja esineiden olla näkyvillä
- Pidä läheiset ihmiset mielessä ja puheissa, vaikka konkreettisesti ei voida tavata.
- Ylläpidä yhteyttä lapselle Suomessa tärkeisiin ihmisiin sopivimmilla tavoilla. Vain mielikuvitus on rajana!
- Huomioi kielen kehitystaso
- Kannusta puhumaan monenlaisista tunteista; avoin juttelu lapsen kokemuksista
- Ole herkästi kuulolla lapsen tarpeiden ja toiveiden suhteen
Ulkosuomalaisten puutteelliset turvaverkot korostuvat erityisesti korona-aikana. Miten niitä voisi paikata tai korvata?
– Tärkeintä lienee toimeen tarttuminen. On mietittävä, mihin turvaverkkoja kaipaa ja lähdettävä aktiivisesti hakemaan tukea tarpeen mukaan. Turvaverkot voivat olla paikallisia tai muita ulkosuomalaisia.
Miten ylläpitää kotimaan kulttuuria?
Monesta ulkosuomalaisesta vanhemmasta saattaa tuntua, että heidän pitäisi kannatella arjessa myös kotimaan kulttuuria. Mikä neuvoksi jos kokee, ettei ole aikaa tai voimavaroja ylläpitää kahta kulttuuria 100-prosenttisesti?
– Armollisuutta itselle! Pelkästään muutto on niin iso muutos, että se vie voimavaroja. Kaikesta ei tarvitsekaan pystyä huolehtimaan. Kannattaa miettiä, mitkä ovat meille itsellemme keskeisimmät, merkityksellisimmät arvot kotimaasta ja kansallisuudesta, ja ylläpitää niitä oman perheen kulttuurin kautta.
Miten kestää vanhempana ulkopuolisten kritiikkiä?
Koulusta tai jopa lähiympäristöstä voi tulla mm. monikielisyyttä vähätteleviä tai ulkomaille muuttoa kritisoivia kommentteja. Miten voisi lujittaa itseä vanhempana niitä vastaan?
– On tärkeää että jokainen perhe itse miettii omasta näkökulmastaan parhaat ratkaisut, ja pohtii muutoksen eri puolia. Ulkopuoliset eivät voi tietää mikä toisille on hyväksi, ja mitä kaikkea myös myönteistä muutos tuo. Kun päätös on tehty, voi alkaa miettiä valmistautumista – mukaan lukien ulkopuolisten kommentteja.
– Voi myös ajatella, että kriittisilläkin kommentoijilla on omat syynsä kommentoida negatiivisesti – eivätkä ne välttämättä liity suoraan päätökseen tai perheeseen.
Asiantuntija: Aatos klinikan lastenpsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, perheterapeutti, MBT-F Practitioner Laura Widenius.
Perhe maailmalla -projekti järjestää alkuvuonna 2021 Lapsiperheenä maailmalla -webinaarisarjan. Se on tarkoitettu ulkosuomalaisille vanhemmille, jotka kohtaavat arjessaan kysymyksiä sopeutumisesta ja lapsen tukemisesta. Lisätietoja webinaarisarjasta