
Lapsiperheen ulkomaanmuutto – kysymyksiä ja vastauksia
Lapsiperheen ulkomaanmuutto ja siihen valmistautuminen voivat tuntua loputtomalta sarjalta kysymyksiä ja pohdintoja vanhemman näkökulmasta.
Lapsiperheen ulkomaanmuutto ja siihen valmistautuminen voivat tuntua loputtomalta sarjalta kysymyksiä ja pohdintoja vanhemman näkökulmasta.
Ulkosuomalaisperheen lapsi saattaa viettää suurimman osan ajastaan vieraskielisessä ympäristössä. Asuinmaan valtakieli myös ujuttautuu usein perheeseen. Kielten sekoittaminen onkin yleinen monikielisyyteen liittyvä ilmiö.
Millaista on lapsiperheen arki maailmalla? Minkälaisia ovat vanhemmuuteen liittyvät stressitekijät ulkosuomalaisilla? Kuinka vanhempi voi tukea lapsen sopeutumista? Entä miten ylläpitää lapsen äidinkieltä eri vaiheissa?
Tilapäisellä ulkomailla asumisella ja paluumuutolla voi olla lapseen elämänmittaisia vaikutuksia, jotka heijastuvat muun muassa kulttuuri-identiteettiin, ystävyyssuhteisiin ja ammatinvalintaan toteaa Sini-Vuokko Yrjö-Koskinen kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan.
Ulkomailla asumisella on merkitys lapsen myöhempään elämään. Usein esiin nousevat muuton haasteet. Entäpä tilanteen kääntöpuoli, muuton mahdollisuudet?
Ulkomaille muuttavat lapsiperheet törmäävät todennäköisesti kolmannen kulttuurin lapset -termiin. Termillä kuvataan lapsia, jotka elävät osan lapsuudestaan tai sen kokonaan vanhempiensa synnyinkulttuurin ulkopuolella.
Yhä useampi perhe joutuu kiperän valintatilanteen eteen – uusi, mielenkiintoinen työtehtävä odottaisi tekijäänsä ulkomailla. Paitsi arjen realiteetteja uudessa asuinmaassa, myös puolison uraa ja lasten koulupolkua on pohdittava tarkkaan.