Kouluvalinnan monet merkitykset lapselle ja nuorelle

Yhä useampi perhe joutuu kiperän valintatilanteen eteen – uusi, mielenkiintoinen työtehtävä odottaisi tekijäänsä ulkomailla. Paitsi arjen realiteetteja uudessa asuinmaassa, myös puolison uraa ja lasten koulupolkua on pohdittava tarkkaan.

kouluvalinnat-scaled-1.jpg

Vaikka kansainvälinen liikkuvuus näyttäytyy edelleen suurimmaksi osaksi kaksisuuntaisena liikkeenä jonnekin ja mahdollisesti sieltä takaisin, yhä useampi muuttaja päätyy jäämään uuteen asuinmaahansa pysyvästi tai muuttamaan uuteen maahan muutaman vuoden välein. Olipa muuttosyy mikä tahansa, on tärkeää ottaa huomioon, erityisesti kouluvalintoja mietittäessä, että paluusuunnitelmat saattavat matkan varrella muuttua. Kouluvalinta kannattaa tehdä huolella niin, että vuosien saatossa koulupolun luonteva jatkumo mahdollistuu – koulun kielestä kun usein muodostuu myös lapsen loogisen, akateemisen ajattelun kieli.

Lapsille ja nuorille perheen kansainvälinen muutto ei aina näyttäydy vapaaehtoisena ja maailmankuvaa avartavana projektina, vaan siihen liittyy myös paljon epävarmuutta, pelkoja, luopumista ja epämääräisyyttä, erityisesti tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Vanhempien työn tai elämänvalintojen edellyttämästä kansainvälisyydestä muodostuu viitekehys, jonka sisällä lasten ja nuorten arki muokkaantuu ja jota määrittävät paitsi uuden asuinmaan realiteetit (ilmasto, kulttuuri, turvallisuus, normisto jne.), myös suuressa määrin se koulu, jonka perhe valitsee.

Koulun rooli lapsen elämässä

Koululla on lasten ja nuorten elämässä keskeinen merkitys, sillä se määrittää päivärytmin ja vuoden kierron lomineen. Koulussa solmitaan ja ylläpidetään valtaosaa vertaissuhteista sekä opitaan asioita ja taitoja, jotka on opetussuunnitelmassa arvioitu keskeisiksi. Tutkimusten mukaan koulukasvatuksella on suuri rooli lasten ja nuorten identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentumisessa (esim. Benjamin 2017; Kuusisto 2011). Kouluvalinta opetussuunnitelmineen kytkeytyy myös nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin, ylioppilastutkinnon myötä erityisesti jatko-opintomahdollisuuksiin.

On tyypillistä, että suomalaiseen lähikouluperiaatteeseen tottuneet perheet ovat ymmällään muuton tuoman kouluvalinnan edessä. Asuinpaikasta riippuen erilaisia vaihtoehtoja saattaa parhaimmillaan olla useita -tai varteenotettavia mahdollisuuksia saattaa olla vain yksi. Tietyissä tapauksissa työnantaja saattaa määrittää lasten koulun. Kouluvalinnan saattaa määrittää myös vanhempien budjetti. Toisin kuin Suomessa, monessa muussa maassa lasten koulutus on maksullista, joskus jopa opiskelu paikallisessa valtion ylläpitämässä koulussa.

Lasten koululla on koko perheen arjen ja hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys.  Sen vuoksi kouluvalinta kannattaa tehdä huolella.

Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää porukkaan pääseminen on.

Minäkuva uusiksi

Teini-iässä sosiaalisilla suhteilla, ryhmään kuulumisella ja hyväksytyksi tulemisella on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnille. Ummikkona on myös vaikeampi loistaa kouluaineissa, joissa aiemmin on ollut hyvä.  Tällä kaikella saattaa olla vaikutuksia nuoren itsetuntoon. 

Muuton yhteydessä koko minäkuva on luotava uudelleen, mikä vaatii sinnikkyyttä, rohkeutta, uteliaisuutta ja nöyryyttä. Omaa paikkaa hakiessaan nuori tarvitsee paljon tukea kotoa ja kärsivällisyyttä huoltajilta.  Oman identiteetin ja erityisyyden arvostaminen on tärkeää kehittyvälle lapselle ja nuorelle. Nuori saattaa ulossulkemisen pelossa tuntea tarvetta muokata itseään paikallisia  normeja ja odotuksia vastaavaksi. Parhaimmassa tapauksessa omasta ”erilaisuudestaan” saa luotua brändin, jolla erottautua muista nuorista positiivisella tavalla.

Kansainvälisesti kasvavia lapsia kutsutaan usein termillä kolmannen kulttuurin lapset (Third Culture Kids, ”TCKs”) – tosin termiä on kritisoitu kulttuurikeskeisyydestä ja sopimattomuudesta nykypäivään. Näiden lasten lapsuutta määrittää kuitenkin yleisesti asuminen muualla kuin vanhempiensa kotimaassa sekä ajatus maailmankansalaisuudesta, josta muodostuu monelle kansainvälisesti kasvavalle nuorelle vähitellen tärkeä osa identiteettiä.

Saija Benjamin

Kirjoittaja on koulutukseltaan kasvatustieteiden tohtori, luokanopettaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Hän työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopistolla tutkijatohtorina. Saija Benjamin on erikoistunut identiteetin ja maailmankatsomusten rakentumiseen liittyviin kysymyksiin ja julkaissut ja kouluttanut aiheeseen liittyen laajasti. Väitöskirjassaan hän tutki lapsuudessaan maasta toiseen muuttavien nuorten kokemuksia, sekä kansainvälisiä kouluja nuorten keskeisinä kasvuympäristöinä. Saija Benjamin on asunut viidessä maassa ranskalais-egyptiläisen miehensä ja kolmen lapsensa kanssa, mutta lukeutuu tätä nykyä onnellisiin paluumuuttajiin.    

Lähteet

Benjamin, S. (2017). “People that don’t live what we live, don’t understand” Youths’ experiences of hypermobility. Akateeminen väitöskirja. Turku: Migration Institute of Finland.

Benjamin, S. & Alemanji, A. (2017). “That makes us very unique.” A closer look at the institutional habitus of two international schools in Finland and France. In Itkonen, T. & Dervin, F. (eds.), Silent partners in Multicultural Education. Charlotte: Information Age Publishing. pp. 93–116.

Benjamin, S. & Kuusisto, A. (2016). Kansainvälisyys oletusasetuksena elämässä. Teoksessa Peltola, M. & Kivijärvi, A. (toim.). Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä – Nuorten elinolot 2016 vuosikirja. Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarja. pp. 79–90.

Hayden, M. & Thompson, J. (2016) (toim.). International Schools. Current Issues and Future Prospects. Oxford Studies in Comparative Education. Southampton: Symposium Books.

Hobson, D. P. & Silova, I. (toim.) (2014). Globalizing minds. Rhetoric and realities in international schools. Charlotte: Information Age Publishing. 

Kuusisto, A. (2011). Growing up in Affiliation with a Religious Community. A Case Study of Seventh-day Adventist Youth in Finland. Munster: Waxmann. 

Meyer, C. (2016). Transgenerational Culture Transfer as Social Constructions in Intergenerational Relationships. Childhood, Youth and Migration, 12, 223–242.

Pollock, D. C. & Van Reken, R. E. (2009). Third Culture Kids: Growing Up Among 

Worlds. Revised Edition. Boston: Nicholas Brealey Publishing.

Poulter, S., Riitaoja, A.-L., & Kuusisto, A. (2015). Thinking multicultural education ‘otherwise’– from a secularist construction towards a plurality of epistemologies and worldviews. Globalisation, Societies and Education. 

Selasi, T. (2014). Our passports don’t define us. Ted talk at TED Global 2014. https://www.ted.com/talks/taiye_selasi_don_t_ask_where_i_m_from_ask_where_i_m_a_local?language=en