Paluumuutto ja identiteetti – katse sisäänpäin
Fyysisestä paluumuutostamme on 17 kuukautta. Muuttofirma toi tavaramme neljä kuukautta sitten. Seuraavaksi on henkisen paluumuuton vuoro.
Fyysisestä paluumuutostamme on 17 kuukautta. Muuttofirma toi tavaramme neljä kuukautta sitten. Seuraavaksi on henkisen paluumuuton vuoro.
Neliosainen Perhe maailmalla -podcast alkaa 18.11.2021. Jaksot julkaistaan torstaisin, peräkkäisinä viikkoina. Jokaisessa jaksossa ulkosuomalaisuutta ja ulkosuomalaisia koskettavia aiheita avataan tutkijan näkökulmasta sekä kokemusasiantuntijan tarinan kautta.
Perhe maailmalla -projekti tuottaa loppuvuonna neliosaisen podcast-sarjan. Sarjassa käsitellään ulkosuomalaisia ja paluumuuttajia laajasti koskettavia teemoja. Teemoja tarkastellaan joka jaksossa tutkijan tai ulkosuomalaisten parissa työskentelevän sekä kokemusasiantuntijan näkökulmasta. Ensimmäinen jakso julkaistaan torstaina 18.11.2021.
Ulkomaille muuttavat lapsiperheet törmäävät todennäköisesti kolmannen kulttuurin lapset -termiin. Termillä kuvataan lapsia, jotka elävät osan lapsuudestaan tai sen kokonaan vanhempiensa synnyinkulttuurin ulkopuolella.
Vuonna 2018 lähes kahdeksan tuhatta suomalaista muutti takaisin Suomeen. Heistä reilut kuusi tuhatta muutti Euroopan maista. Siinä joukossa oli myös Pohjois-Saksassa pappina työskennellyt Päivi Vähäkangas, joka romanialaisen tutkijamiehensä ja tyttärensä kanssa palasi Suomeen. Perhe ehti asua Hampurissa reilut kuusi vuotta. Vähäkangas valmistautui paluumuuttoon seuraten ulkosuomalaisten blogeja ja lukien käänteisestä kulttuurishokista kertovia lehtijuttuja.
Yhä useampi perhe joutuu kiperän valintatilanteen eteen – uusi, mielenkiintoinen työtehtävä odottaisi tekijäänsä ulkomailla. Paitsi arjen realiteetteja uudessa asuinmaassa, myös puolison uraa ja lasten koulupolkua on pohdittava tarkkaan.