Lilin äiti kokee vastuun suomen kielen opettamisessa raskaana, sillä muita suomen puhujia ei Lilin lähipiirissä ole. Huoli sai Lilin äidin ottamaan yhteyttä suomalaiseen puheterapeuttiin. Verkkotapaamisissa Lilin tilannetta ja äidin huolia käytiin yhdessä puheterapeutin kanssa läpi ja alettiin hakea perheelle sopivia ratkaisuja.
Lilin esimerkki on kuvitteellinen, mutta puheterapeutti kohtaa työssään paljon vastaavia tilanteita. Kun perheessä puhutaan useampaa kieltä tai kodin ulkopuolella kieli on muu kuin suomi, heijastuu monikielinen ympäristö hyvin usein myös lapsen puheeseen. Lapsi käyttäisi usein mielellään vain valtaväestön kieltä, ja vähemmistökielen käyttö voi hiipua. Tämä on lapsen näkökulmasta tietysti ymmärrettävää. Huoli ja suru vähemmistökielen kehittymisestä on kuitenkin usein läsnä näissä ulkosuomalaisille tutuissa tilanteissa. Miten kannattelen vähemmistökielen kehittymistä? Miten rohkaisen lastani käyttämään suomen kieltä eri ympäristöissä? Entä miten kaksikielinen ympäristö vaikuttaa lapsen suomen kielen äänteiden oppimiseen? Valmiita vastauksia ei ole, mutta asiaa voi lähestyä yllättävän laaja-alaisesti. Puheterapeuttina haluan nostaa esiin kaksi ajatusta: lapsen näkökulman huomioimisen ja leikillisyyden. Muista olla lempeä myös itsellesi, vanhempi.
Lapsella on voimakas tarve kuulua joukkoon ja toimia kuten muut, ja valtaväestön kielen puhuminen on näkyvä keino sen toteuttamiseksi. Vähemmistökielen käyttö voi lapsen mielestä tuntua esimerkiksi tarpeettomalta tai nololta. On tavallista, että valtaväestön kieli kehittyy vähemmistökieltä voimakkaammin. Osittain kyse on kuitenkin siitä, mitä lapsi haluaa. Vaikka kielitaito olisikin hyvä, lapsi voi kieltäytyä suomen puhumisesta. Lapsen ajatusmalleihin voi kuitenkin vaikuttaa!
Perheen arki on lapsen elämän kasvualusta. Tie muutokseen on aina aikuisen tehtävä. Kun muutamme omaa käyttäytymistämme, jokin lapsessakin muuttuu. Emme voi käskeä lasta puhumaan suomea. Leikilliset ja lasta houkuttelevat keinot tuottavat painostusta ja vaatimuksia paremmin tulosta. Ottakaa suomen kielen harjoittelu ja käyttö osaksi leikkiä. Tällöin lapsi huomaamattaan oppii uutta. Tekeydy itse tietämättömäksi ja anna lapsen opettaa sinua. Näin voit vahvistaa lapsen osaamisen kokemusta. Pysähdy aidosti keskustelemaan lapsesi kanssa siitä, mikä häntä kiinnostaa. Kun keskustelu on lapselle merkityksellistä, myös kielen oppiminen vahvistuu. Huomioi jo pienet taidot ja edistysaskeleet. Kehu siitä, mitä taitoja lapsella jo on.
Vahvista lapsen tunnetta suomalaisuudesta. Miten teillä puhutaan Suomesta ja suomalaisuudesta? Mikä on sinun suhteesi suomalaisuuteen, ja mitä haluaisit välittää siitä lapsellesi? Kun vanhemman asenne on myönteinen ja innostunut, myös lapsen on helppo kiinnostua Suomeen liittyvistä asioista ja kulttuurista. Kiinnostaisiko lasta Suomen luonto ja sen eläimet, suomalaiset lastenkirjat vai joulupukki? Kun lapsi tuntee suomalaisuutta, myös suomen puhuminen voi tuntua mielekkäämmältä.
Tärkeää on myös keskustella lapsen kanssa hänen kaksi- tai monikielisyydestään. Voit kertoa, että joillain ihmisillä on monta kieltä käytössään ja joillakin vain yksi. Kerro lapsen tason mukaisesti, mitä kaksi- ja monikielisyys voi tuoda lapsen elämään nyt ja myöhemmin. Auta lasta olemaan ylpeä kaksi- ja monikielisyydestään.
Emme voi olla varmoja, miten lapsi tulee oppimaan ja käyttämään suomea. Voimme vain tehdä parhaamme tukeaksemme lasta omalla tiellään. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka lapsi ei puhuisi suomea, hän todennäköisesti ymmärtää sitä hyvin. Olet vanhempana omalla toiminnallasi antanut lapselle suomen kielen. Se on jo itsessään arvokas asia.
Puheterapeuttina ja kielen kehityksen ammattilaisena kohtaan työssäni paljon Espanjassa asuvan Lilin esimerkkitapauksen kaltaisia perheitä. Kun perheen tilannetta käydään läpi rauhallisessa keskustelutilanteessa, syntyy oivalluksia: pienillä asioilla – asenteilla, kärsivällisyydellä ja arkisella keskustelulla – on suuri arvo. Vanhemman ymmärrys kaksikielisyyttä ja lapsen tilannetta kohtaan kasvaa. Arjessa tehtyjen pienten muutosten jälkeen vanhempi voi huojentuneena huomata, että lapsen suomen kielen käyttö lisääntyy ja itseluottamus suomen kielen puhujana kasvaa.
Teksti: Salla Hellsten
Kirjoittajan yhteystiedot: salla(at)zildren.com
Kirjoittaja on filosofian maisteri ja Zildren Oy:ssä työskentelevä puheterapeutti. Ulkosuomalaisuus on koskettanut Sallaa oman kummitytön perheen asuessa ulkomailla. Kaksi- ja monikielisyyden parissa Salla on työskennellyt puheterapeuttina niin kuntoutus- kuin arviotyössäkin. Sallan tavoitteena on suomalaisten lapsiperheiden hyvinvointi ympäri maailmaa ja Salla onkin auttanut jo lukuisia perheitä suomen kielen kehityksen tukemisessa. Salla työskentelee Suomessa, mutta tavoittaa etäyhteydellä suomalaisia lapsiperheitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Salla tarjoaa ulkosuomalaisille perheille tietoa kaksi- ja monikielisyyden tukemisesta myös webinaarien muodossa. Zildren Oy on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppaneista ja ajankohtaista tietoa kumppanuudesta voi lukea täältä.