
Lapsen sopeutumisen tukeminen
Lapsen tunnetaitoja, jatkuvuuden tunnetta ja sosiaalisia taitoja tukemalla vanhempi voi edesauttaa ulkomaille muuttoon sopeutumista.
Lapsen tunnetaitoja, jatkuvuuden tunnetta ja sosiaalisia taitoja tukemalla vanhempi voi edesauttaa ulkomaille muuttoon sopeutumista.
Heli Suutarin kolumni rinnastaa suhteet elokuvassa ja oikeassa elämässä. Kummassakin rakkaus on hauskaa, riipivää, kauheaa, ihanaa – kaikkea tätä yhtäaikaa.
Suomalaisten naisexpatriaattien määrä yritysten johtotehtävissä kasvaa tasaisesti. Kumppaniaan ulkomaille seuraava perheellinen mies toimii usein vastoin yhteiskunnassa vallitsevia rooliodotuksia. Rooliodotukset ovat hyvin kulttuurisidonnaisia.
Puhekielessä käytetään monesti termiä kulttuurishokki kuvattaessa synnyinkulttuurin ja uuden asuinmaan kulttuurin törmäystä. Kulttuurishokin paras vastalääke on vertaistuki samanlaisessa tilanteessa olleelta. Eniten integroitumiseen vaikuttaakuitenkin oma asenne.
Maailma on Salovaarojen perhettä vienyt, mutta suomalaisuus on aina muuttanut perheenjäsenten mukana. Henkinen koti on Suomessa.
Kahden isän kaksikielisessä perheessä lapsille on kasvanut skotlantilaisuuden kylkeen vahva Suomi-identiteetti.
Koronaepidemia on vaikuttanut myös ulkosuomalaisiin monin tavoin. Työkomennus on saattanut keskeytyä tai työ päättyä kokonaan. Päätös paluumuutosta on pitänyt tehdä pikaisesti. Elina Uusitalon kolumnissa näkökulmaa odottamattomaan lähtöön ja valmistelemattomaan paluuseen.
Heli Suutari pohtii kolumnissaan itsemyötätuntoa. Mitä termi tarkoittaa? Miten itsemyötätuntoa voi oppia? Vai voiko sitä oppia?
Kotimaahan paluun jälkeen lapset voivat tuntea olevansa maahanmuuttajia Suomessa. Miten kouluissa pitäisi huomioida ulkomailta palaavien lasten kokemukset?