Moni suomalainen muuttaa ulkomaille työn perässä. Jokaisen muutto ja elämäntilanne on erilainen. Ulkomaanmuuttojen koordinaattori auttaa ekspatriaatteja perheineen muuttamaan maasta toiseen mahdollisimman sujuvasti.
Viha on tarpeellinen ja terve tunne. Se suojaa rajojamme ja antaa myös energiaa. Jos ei salli itsensä tuntea vihaa, on kuin amputoisi itse itseltään jäsenen. Vihalla on viesti, se juontaa jostakin. Meillä on vastuu kuunnella sen sanomaa.
Perheen (paluu)muuttopäätöksen tekeminen ei ole helppoa. Päätöstä kuitenkin helpottavat samat arvot ja samansuuntaiset suunnitelmat sekä jokaisen perheenjäsenen avoin ja positiivinen asenne.
Kieli luo mahdollisuuksia ulkosuomalaisen arkeen, arki luo mahdollisuuksia uuden asuinmaan kielen oppimiseen. Tositarinoita-sarjassa Emmi kertoo tarinansa espanjan opettelusta – ummikosta itsenäiseksi toimijaksi.
Kansainväliset muutot laittavat pakosti rankkaamaan tavaroistamme esiin ne tärkeimmät. Vaikka kyseessä on pelkkää materiaa, on tutuissa esineissä turvan tuntu muuten niin hälyisän siirtymävaiheen keskellä.
Joskus tuntuu, että ulkosuomalaisen elämä on yhtä sopeutumisen ja joustamisen helminauhaa. Asioita on helpompi käsitellä, kun jostain mielen perukoilta löytyy uskoa asioiden järjestymiseen.
Uusi asuinmaa on kuin uusi ihmissuhde. Joskus kemiat kohtaavat nopeastikin, toisinaan eivät. Kuten ihmissuhteissakin, tutustuminen auttaa ymmärtämään toista paremmin. Oma asenne vaikuttaa siihen millainen suhteesta kehkeytyy.
Harkitessamme paluumuuttoa minua vaivasi kysymys: Miten kestäisin Suomen pitkän ja pimeän talven? Olinhan tottunut SUP-lautailemaan Välimerellä lähes ympäri vuoden nauttien leudoista talvista, jotka sääolosuhteiltaan olivat verrattavissa Suomen kesään.
Uskon, että yksikään ulkosuomalainen ei voi kokonaan välttyä irrallisuuden tunteelta. Asuinmaassa ei koskaan voi solahtaa aivan sataprosenttisesti paikallisväestöön. Vaikka aksentti ajan myötä haalistuisikin, ei juurille käy niin.