Lähtömuutto: uuden kulttuurin kohtaamisen vaiheet
Integroitumisessa ja uuden kulttuurin kohtaamisessa jokainen muuttaja käy läpi samat kolme vaihetta: 1. uutuudenviehätys, 2. kulttuurierojen ärsyttävyys, 3. uuden asuinmaan kulttuurin sulautuminen osaksi arkea.
Saara Mughalin mielestä on hyvä ymmärtää, että vaiheet ovat toistuvia. Jokin yksittäinen asia saattaa laukaista ärtymyksen, jopa ahdistuksen, vaikka elämä uudessa asuinmaassa olisi jo alkanut sujua.
Kun kaikki ärsyttää ja ahdistaa
Uudessa asuinmaassa ärsytys kulminoituu helposti arjen asioihin. Ärsytyksen näkyvä laukaisija onkin usein toissijainen – esimerkiksi rikkinäinen parkkiautomaatti.
Kulttuurierot uuden asuinmaan ja kotimaan välillä ovat kaiken kattava, yleispätevä syy (ja selitys) omiin tuntemuksiin. Ahdistus ja ärsytys kuitenkin vain pahenevat, jos kulttuurierot tuntuvat päälle vyöryvältä möykyltä.
Tilanteen ratkaisemiseksi olisi tärkeä ensin pysähtyä miettimään tuntemuksiaan: mitä on ärsytyksen tai ahdistuksen takana? Taustasyiden erittely, omien tuntemusten pilkkominen, auttaa pohtimaan ratkaisuja.
Ratkaisujen etsimistä voi helpottaa kulttuurieroihin liittyvillä kysymyksillä:
- Ovatko ärsytystä/ahdistusta aiheuttavat asiat uudessa asuinmaassa sellaisia, joille voin itse tehdä jotain? Mitä voin tehdä?
- Ovatko ärsytystä/ahdistusta aiheuttavat asiat sellaisia, joille en voi tehdä mitään? Pystynkö tottumaan niihin? Onko kulttuurierojen vuoksi tulevaisuus tässä maassa mahdoton?
Kulttuurierojen lisäksi kysymyksiä voi kohdistaa myös suoraan itselleen:
Muuton syyt?
Vaikka muuton taustalla olisi ollut oma valinta, halu haastaa itsensä, älä pakota itseäsi jäämään. Osoita armollisuutta itseäsi kohtaan. Pidä avoinna takaportti palaamiseen, uuteen muuttoon tai suunnitelmien muuttamiseen. Jo tieto eri mahdollisuuksista helpottaa integroitumista. Jos muutto on ollut tavalla tai toisella pakkotilanne, esimerkiksi puolison tai perheen vuoksi, ratkaisun löytäminen voi olla haasteellisempaa.
Arki vs. kuvitelmat?
On hyvin inhimillistä kuvitella etukäteen arkea uudessa asuinmaassa. Muuton jälkeen voi huomata, että todellisuus ei vastaa kuvitelmia. Onko ärtymyksen taustalla pettymys?
Realistinen vai idealistinen mielikuva Suomesta?
Ulkosuomalaisille voi rakentua Suomesta helposti idealistinen kuva. ”Kyllä meillä Suomessa…” saattaa tulla monesti mieleen uudessa asuinmaassa jonkin asian ärsyttäessä. Vältä vastakkainasettelua, se vaikeuttaa integroitumista.
Oma suhtautumiseni?
Avoin suhtautuminen ja aito kiinnostus uuden asuinmaan kulttuuria kohtaan auttaa integroitumisessa. Suomalaisuutta ei vähennä, suomalaista identiteettiä ei poista syventyminen paikalliseen kulttuuriin. Ulkosuomalaisena, uudessa asuinmaassa, voi viettää suomalaista vappua ja uuden asuinmaansa juhlapäiviä – tai olla viettämättä!
Paluumuuttajan paluusokki
Paluumuutto voi olla usein jopa lähtömuuttoa isompi sokki.
Lähtömuuttajana asennoituu kohtaavansa erilaisen kulttuurin, pyrkii ehkä myös tutustumaan siihen ennalta. Välttämättä ei tule ajatelleeksi, että paluu kotimaahan on lähtömuuttoa vastaava: Myös paluussa on kyse uuteen kulttuurin sopeutumisesta.
Saara Mughalin vinkkejä paluusokin lieventämiseksi ja omien pohdintojen tueksi:
Ennakointi
Ennakoi odotuksiasi, valmistaudu paluuseen – paluumuuton syystä riippumatta. Paluu kotimaahan ei ole koskaan paluuta lähtöä edeltäneeseen aikaan.
Identiteetti
Palaajaa voi mietityttää kysymys identiteetistä: suomalaisuus identiteettinä ei katoa, vaikka olisi asunut pitkään ulkomailla. Mikä on identiteettini palatessa?
Muutos ja sopeutuminen
Anna sopeutumiseen aikaa itsellesi. Paluussa iskevät vasten kasvoja kaikki Suomessa ärsyttäneet asiat. Asiat, jotka saattoivat jopa alun perin olla nimenomaan syitä lähtöön.
Sosiaaliset suhteet
Myös läheiset ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat muuttuneet poissaolosi aikana. Anna läheisillesi aikaa sopeutua paluuseesi. Sinulla voi olla tarve käydä läpi ulkomaankokemuksia, jatkuva puhe aiemmasta asuinmaasta voi kuitenkin käydä rasittavaksi. Läheisiä ei myöskään saa käyttää likasankoina.
Tietoinen läsnäolo
Ovatko kummatkin jalkasi samassa maassa? Entäpä mieli? Yritä tietoisesti olla läsnä asuinmaassasi. Vältä vertailua edellisen asuinmaan ja kotimaan välillä. Se vaikeuttaa sopeutumista kotimaahan – aivan kuten aiemmin uuteen asuinmaahan.
Teksti: Kristiina Andreasson
Asiantuntija: Saara Mughal, Merimieskirkko
Saara Mughal työskentelee Hampurin merimieskirkon sosiaalikuraattorina. Hän kuvailee itseään ja työtään näin:
– Koulutukseltani olen yhteisöpedagogi AMK. Suurimman osan työurastani olen tehnyt erityisnuorisotyön parissa Suomessa. Entisessä työssäni olen tehnyt paljon asiakastyötä mm. nuorten kanssa, jotka pohtivat ulkomaille muuttoa, tai muutoin kansainvälisen kokemuksen hankkimista, ja auttanut heitä kyseisessä prosessissa. Lisäksi työni etsivänä nuorisotyöntekijänä on keskittynyt pitkälti nuorten tulevaisuuden suunnittelun tukemiseen.
– Työt Saksan ulkosuomalaisten sosiaalikuraattorina olen aloittanut syksyllä 2020, mutta ulkosuomalaisten ongelmat ja elämä ovat tulleet minulle jo tutuiksi aiemmin omakohtaisen kokemuksen myötä: olen asunut ennen Saksaan muuttoa Portugalissa sekä lapsuudessa Keniassa.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja 2021
8.4.2021 Kriisit ja vaikeat tilanteet ulkomailla Asiantuntijana Merimieskirkon sosiaalikuraattori Matti Rintamäki
22.4.2021 Parisuhde muutossa ja muutoksessa ulkomailla Asiantuntijana perhe- ja parisuhdeterapeutti Sini Rantakari.
20.5.2021 Ulkosuomalaisen yksinäisyys Asiantuntijana Merimieskirkon sosiaalikuraattori Salla Korteniemi