Kysy asiantuntijalta 20.5.2021: Ulkosuomalaisen yksinäisyys

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjassa aiheena oli ulkosuomalaisen yksinäisyys. Keskustelua johdatteli sosiaalikuraattori Salla Korteniemi Lontoon Merimieskirkosta.

Kysy-asiantuntijalta–-Tapahtumakansikuva-1.png


Kuuluminen ja kuulumattomuus

Yksinäisyys tulee näkyviin vastattaessa kysymyksiin, kuten: Olenko osa jotain? Onko minulla yhteys toisiin?

Jokainen meistä, jokainen ihminen, on sosiaalinen olento. Ryhmään kuuluminen on perustarve. Me tunnemme, kuulummeko ryhmään vai tulemmeko torjutuiksi. Ulkosuomalaisen tunne kuuluvuudesta voi syntyä nimenomaan ulkomailla – tai kadota uudessa asuinmaassa.

Ulkosuomalaisuus voi olla kestoltaan lyhyt tai pitkä, määräaikainen tai jatkuva. Muuton taustalla on voinut olla oma halu tai pakottavat olosuhteet. Muutto tarkoittaa joka tapauksessa myös uusia sosiaalisia suhteita, uuden ryhmän etsimistä. Oman tilan myllerrykseen, muutokseen, sopeutuminen vie yleensä noin kuusi kuukautta, mutta henkilöstä riippuen jopa 1-2 vuotta.

Verkostojen, tapojen tai yhteydenpidon muutos on iso. Uuteen ryhmään liittyessään tulee kuitenkin helposti kuljettaneeksi mukanaan muistot ja roolit edellisistä ryhmistä. Esimerkiksi aiempi torjunnan kokemus herkistää sen tunnistamiselle. Uudessa ryhmässä voi ottaa kuin huomaamatta samanlaisen roolin kuin edellisissä ryhmissäänkin.

Ulkosuomalaisen yksinäisyys

Ulkosuomalaisen yksinäisyys on jaoteltavissa kulttuuriseen ja ihmissuhteiden yksinäisyyteen. Kulttuurinen yksinäisyys on tuttuuden, tuttujen tapojen ja logiikan puutetta. Ulkosuomalaisuudessa sekoittuvatkin kieli, kansallinen kulttuuri, työkulttuuri, aikakausikulttuuri, tavat ja ruokailukulttuuri.

Ihmissuhteiden yksinäisyys on tuttujen ihmisten, vertaisten puutetta. Uudessa asuinmaassa ei olekaan parasta kaveria, kaveriporukkaa tai verkostoa. Moni ulkosuomalainen tulee huomanneeksi, että muuton myötä muuttuvat suhteet myös kotimaassa oleviin kavereihin. Heille ei voi valittaa yksinäisyydestä uudessa asuinmaassa tai jakaa puoleen ja toiseen kääntyviä omia pohdintojaan paluumuutosta.

Yksinäisyys voi liittyä moniin eri asioihin. Tällaisia ovat mm. opiskelu- ja työvaikeudet, heikko itsetunto ja itsearvostus, sopeutumisvaikeudet, uusien tilanteiden pelko ja uusi elämäntilanne. Yksinäisyyden tunne voi myös jäädä päälle, vaikka tilanne muuttuisi paremmaksi.

Miten kestää yksinäisyyden tunnetta?

Yksinäisyys voi olla syntynyt pitkän ajan kuluessa (hidas kriisi) tai äkisti (akuutti kriisi). Kaikki eivät koe yksinäisyyttä samalla tavalla. Se on yhdelle iso asia, toiselle pienempi.

Yksinäisyyden tunteen kestämisessä helpottavat

  • Puhuminen, tunteen käsitteleminen
  • Vertaisuus, kuulluksi tuleminen
  • Kirjoittaminen (esimerkiksi päiväkirja): etäännyttäminen ja tarkkailu
  • Oma toiminta yksinäisyyden vähentämiseksi


Jos yksinäisyyden tunne kalvaa, puhu esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstön kanssa. Myös positiivinen muutos aiheuttaa stressiä – joskus hyvästä olosta huolimatta jokin asia saattaa kalvaa. Kalvavan tunteen taustalla voi olla masennus tai ahdistus.

Miten etsiä ja syventää ystävyyssuhteita?

Paikallisia uusia tuttavuuksia voi löytyä esimerkiksi harrastuksista, muita ulkosuomalaisia puolestaan vaikkapa somesta. Jos oma asuinalue on pieni tai lähistöllä ei asu muita ulkosuomalaisia tai ekspatteja, voi etsiä itselleen virtuaalisia verkostoja. Somen suomalaisryhmiä voi etsiä suomeksi, englanniksi tai asuinmaan valtakielellä yhdistämällä maan nimen ja suomalaiset.

Ulkosuomalaisuutta leimaa tunne jatkuvista jäähyväisistä: Ekspatit muuttavat maasta toiseen tai palaavat kotimaahansa, tuttavapiiri uudessa asuinmaassa on jatkuvassa muutoksessa. Olisi hyödyllistä ennakoida tilannettaan niin, ettei yksinäisyyttä pääsisi syntymään näkyvien tai ns. näkymättömien muutoksien myötä.

Uusien tuttavuuksien ja verkostojen löytäminen vaatii monenlaisia asioita:

  • Itseluottamus ja itsetuntemus: millainen minä olen? Mitä kaipaan?
  • Rohkeus, aloitteellisuus: Pyydä kiinnostavaa henkilöä kahdestaan kahville/lenkille
  • Pitkäjänteisyys, kärsivällisyys: ensivaikutelma toisesta ei aina osoittaudu oikeaksi.
  • Vapaaehtoisuus: tekemisen ja (vapaaehtois)toiminnan kautta voi löytyä esimerkiksi uusia ulkosuomalaisverkostoja.
  • Onni: Jokainen ei välttämättä löydä ystäviä, eikä se tarkoita, että olisi itsessä
  • Tyytyminen: Kaivattu syvempi yhteys voi jäädä puuttumaan, mutta tuttavuuksia syntyy

Asiantuntija: Salla Korteniemi

Salla Korteniemi työskentelee Lontoon Merimieskirkossa sosiaalikuraattorina. Hänen työskentelyalueensa on Iso-Britannia ja Irlanti.

– Tuen elämäntilanteissa ja kriiseissä, teen muun muassa yksilötyötä, kuvaa Salla Korteniemi.

Salla on opiskellut myös kasvatustieteitä ja tutkinut ryhmään kuulumista ja kuulumattomuutta.

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja

8.4.2021: Kriisit ja vaikeat tilanteet ulkomailla Merimieskirkon sosiaalikuraattori Matti Rintamäki
22.4.2021: Parisuhde muutossa ja muutoksessa ulkomailla Perhe- ja parisuhdeterapeutti Sini Rantakari.
20.5.2021: Ulkosuomalaisen yksinäisyys Merimieskirkon sosiaalikuraattori Salla Korteniemi
31.5.2021 klo 20-21 (UTC+3) Kun kulttuurit törmäävät -ryhmächat Asiantuntijana Merimieskirkon sosiaalikuraattori Saara Mughal