Kriisit ja vaikeat tilanteet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, mutta osaan niistä voi kuitenkin varautua ennalta. Matti Rintamäen mukaan kannattaa esimerkiksi pohtia, mitä tekisi, jos omalle kohdalle osuisi esimerkiksi työttömyys, työuupumus, oma tai läheisen sairastuminen.
Kriisitilanteelle on ominaista arvaamattomuus sekä ristiriitaiset ja voimakkaat tunteet. Tavalliset selviytymiskeinot eivät riitä. Kriisi saattaa voimistaa yksinjäämisen tunnetta, sillä kokemusta voi olla vaikea jakaa. Kriisi voi kohdata asuinpaikasta riippumatta.
Matti Rintamäen mielestä on hyvä ymmärtää, että ulkomaille muutto itsessään on vaikea tilanne. Siitä selvittyään monet muut asiat ovat helpompia. Joskus ulkosuomalaisen vaikea tilanne tai kriisi voi kuitenkin johtua nimenomaan ulkosuomalaisuudesta.
Varautumiskeinoja vaikeisiin tilanteisiin
Ulkosuomalaisten kokemia vaikeita tilanteita:
- yksinäisyys; puutteellinen turvaverkko; etäisyys ja yhteydenpito muualla asuviin läheisiin
- ulkopuolisuuden tunne: vaikeus sopeutua uuteen asuinmaahan ja sen kulttuuriin; vähäinen kielitaito
- yleinen epävarmuus: oma tilanne, tulevaisuuden suunnittelun vaikeus (erityisesti nyt koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia)
Varautumiskeinoja
Yhteisön etsiminen, turvaverkkojen hankkiminen.
Yhteisö voi löytyä muista ulkosuomalaisista, mutta myös muunmaalaisista expateista tai paikallisista. Toisten ulkosuomalaisten löytäminen voi olla haasteellista esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla, toisaalta kaikki eivät edes halua olla tekemisissä muiden suomalaisten kanssa ulkomailla.
Yhteydenpito muualla asuviin läheisiin.
Tekniikan kehittyminen antaa monenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, vaikka koronaviruksen aiheuttamat matkailurajoitukset ovat saattaneet jopa estää vierailut läheisten luona tai lomamatkat Suomeen.
Uuden asuinmaan valtakielen opettelu.
Kielen oppiminen helpottaa arkea monin tavoin! Kieltä voi myös oppia ja opetella eri tavoilla: kielikursseilla, verkossa, äänikirjojen tai lukemisen tuella, tv-ohjelmien ja elokuvien kautta.
Oma aktiivisuus.
Aktiivisuus palkitsee, olipa kyse uuden asuinmaan kulttuuriin tutustumisesta tai harrastuksista. Harrastuksien kautta voi löytää oman paikallisyhteisön. Uuden asuinmaan kulttuuriin tutustuminen voi auttaa ymmärtämään paremmin esimerkiksi työyhteisön tapoja ja helpottaa kommunikointia.
Paluu Suomeen.
Suomen kansalainen voi aina palata kotimaahansa. Ulkosuomalaisena kannattaa pohtia, missä tilanteessa voisi ajatella palaavansa Suomeen. Paluumuutto voi olla joskus kaikista vaikein muutto. Oma mielikuva kotimaasta on voinut kultaantua tai vanhentua.
Mistä apua?
Arjen haasteellisuus saattaa muuttua kuormittavaksi tilanteeksi kuin huomaamatta. Vaaran merkki on esimerkiksi, jos ei pitkään aikaan pysty hoitamaan pieniä, arkisia asioita kuten vaikkapa pyykinpesua.
Tilanteen taustasyy pitää selvittää (fyysinen/psyykkinen). Apua voi ja kannattaa hakea. Yksinjäämistä hankalissa tilanteissa ja kriisissä kannattaa välttää.
Keskusteluapua äidinkielellä on mahdollista saada paikallisista suomalaisseurakunnista, Merimieskirkkojen ulkomaan yksiköistä tai ulkosuomalaisten tukiverkoista. Asuinpaikasta riippumatta verkossa apua tarjoaa esimerkiksi Mieli ry.
Varsinaisen psykiatrisen hoitosuhteen muodostaminen etänä, omalla äidinkielellä, voi olla haasteellista. Myös hinnat saattavat olla kalliita. Hinnoitteluun ja korvattavuuteen vaikuttaa mm. se, kuuluuko ulkosuomalainen edelleen Suomen sosiaaliturvan piiriin.
Lisätietoa aiheesta Perhe maailmalla -sivustolla
Yhteenveto verkkokeskustelusta: Perhe maailmalla -projekti/Kristiina Andreasson
Asiantuntija: Matti Rintamäki
Matti Rintamäki toimii sosiaalikuraattorina Pohjois-Saksan merimieskirkolla. Merimieskirkon perustehtävä on ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, tukeminen ja lisääminen.
Matti Rintamäki kuvailee itseään ja työtään näin:
– Koulutukseltani olen sosionomi-diakoni AMK. Olen työskennellyt ja asunut Hampurissa Saksassa nyt reilu kaksi vuotta. Työskentelen Pohjois-Saksassa asuvien ja liikkuvien suomalaisten kanssa sekä kohtaan täällä liikkuvia merimiehiä ja raskaan liikenteen kuljettajia. Myös erilaisten ryhmien ylläpitäminen ja vapaaehtoisten ohjaaminen on iso osa työtäni.
– Työni on kohtaamista, kuuntelemista, arkisten ja haastavampien asioiden läpikäyntiä yhdessä täällä liikkuvien suomalaisten kanssa. Tällaisia asioita voivat olla arjen ilot ja surut, erilaiset viranomaisasiat, ulkosuomalaisuuteen liittyvät kysymykset, joskus joku tarvitsee neuvoa lääkäriin pääsyssä. Tai sitten voin hakea esimerkiksi merimiehiä satamasta vaikkapa saunomaan.
– Merimieskirkkoyhteisössä me pyrimme luomaan yhteisöä, joka välittää. Yhteisöä, jonka toimintaan on helppo ja mukava tulla, ja jossa saa jakaa suomalaisuutta myös ulkomailla asuessa.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja
Torstaisin klo 20-21.30 (Suomen aikaa)
8.4.2021: Kriisit ja vaikeat tilanteet ulkomailla Asiantuntijana Merimieskirkon sosiaalikuraattori Matti Rintamäki
22.4.2021: Parisuhde muutossa ja muutoksessa ulkomailla Asiantuntijana perhe- ja parisuhdeterapeutti Sini Rantakari
20.5.2021 Ulkosuomalaisen yksinäisyys Asiantuntijana Merimieskirkon sosiaalikuraattori Salla Korteniemi
Kun kulttuurit törmäävät -ryhmächat
Asiantuntijana Merimieskirkon sosiaalikuraattori Saara Mughal
maanantai 31.5. klo 20-21