Tilapäisellä ulkomailla asumisella ja paluumuutolla voi olla lapseen elämänmittaisia vaikutuksia, jotka heijastuvat muun muassa kulttuuri-identiteettiin, ystävyyssuhteisiin ja ammatinvalintaan toteaa Sini-Vuokko Yrjö-Koskinen kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan.
Uskon, että yksikään ulkosuomalainen ei voi kokonaan välttyä irrallisuuden tunteelta. Asuinmaassa ei koskaan voi solahtaa aivan sataprosenttisesti paikallisväestöön. Vaikka aksentti ajan myötä haalistuisikin, ei juurille käy niin.
Onneksi en etukäteen tiennyt, kuinka kauan kestää oppia uutta kieltä. Se nimittäin voi kestää – ja aivan liian pitkään, jos minulta kysytään.
Muuttamisessa ulkomaille on aina omat ongelmansa, mutta muutto maahan, jonka kieltä ei osaa sanaakaan, voi tuntua alkuun mahdottomalta.
Suomen sanat ja niiden rikas ilmaisu toimii kuin siltana Suomeen – ehkä en olekaan niin kaukana, vaikka olenkin muilla mailla.
Tällä erää viimeisessä Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelussa oli aiheena paluumuutto.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjassa oli kuudennella kerralla aiheena resilienssi – myönteisen selviytymisen taito. Keskustelua johdatteli Ilona Taimela.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjassa oli viidennellä kerralla aiheena itsemyötätunnon taito. Kysymyksiin oli vastaamassa terapeutti Heli Suutari.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjan neljännellä kerralla aiheena oli oman tulevaisuuden hahmotus ulkosuomalaisena. Keskustelua johdatteli Saara Mughal Merimieskirkosta.