Kun Suomessa ihannoidaan keskieurooppalaisia juomatapoja, yritän muistuttaa, että siihenkin sisältyy ongelmia. Toiset meistä ovat taipuvaisempia riippuvuuksiin. Jos läträtään riippuvuutta aiheuttavan aineen kanssa, siinä on aina riskinsä – olipa maa tai geeniperimä mikä hyvänsä.
Ristiriitaiset tunteet liittyvät ulkosuomalaisuuteen – et ole ajatustesi kanssa ainoa. Kateus, ulkopuolisuus, ikävä ja syyllisyys ovat tuttuja tunteita jokaiselle ulkomailla joskus asuneelle ja paluumuuttajalle.
Olivat lähdöt millaisia tahansa, niihin liittyy voimakas hetkeen tarttumisen tunne – kliseistä tai ei. Lähdön lähestyessä kaikki yksityiskohdat korostuvat, värit muuttuvat kirkkaammiksi, äänet ja tuoksut voimistuvat. Ne tuovat esiin hetkien arvostamisen ja ajan rajallisuuden tunnistamisen.
Milloin uusi maa muuttuu kotimaaksi ja vanha kotimaa ulkomaaksi?
Keväällä 2021 järjestetystä Lapsiperheenä maailmalla -webinaarisarjasta julkaistaan loppuvuonna yhteensä kahdeksan tallennetta.
Moni suomalainen muuttaa ulkomaille työn perässä. Jokaisen muutto ja elämäntilanne on erilainen. Ulkomaanmuuttojen koordinaattori auttaa ekspatriaatteja perheineen muuttamaan maasta toiseen mahdollisimman sujuvasti.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjan neljännellä kerralla aiheena oli oman tulevaisuuden hahmotus ulkosuomalaisena. Keskustelua johdatteli Saara Mughal Merimieskirkosta.
Sademetsäkävelyllä tai vaikkapa parvekkeella pyykkiä ripustaessa eksoottinen luonto tulee lähelle: ohi lentävät sateenkaaripapukaijat ja pensaissa nauravat kookaburrat.
Ulkomailla asumisella on merkitys lapsen myöhempään elämään. Usein esiin nousevat muuton haasteet. Entäpä tilanteen kääntöpuoli, muuton mahdollisuudet?