Koronaepidemia on vaikuttanut myös ulkosuomalaisiin monin tavoin. Työkomennus on saattanut keskeytyä tai työ päättyä kokonaan. Päätös paluumuutosta on pitänyt tehdä pikaisesti. Elina Uusitalon kolumnissa näkökulmaa odottamattomaan lähtöön ja valmistelemattomaan paluuseen.
Heli Suutari pohtii kolumnissaan itsemyötätuntoa. Mitä termi tarkoittaa? Miten itsemyötätuntoa voi oppia? Vai voiko sitä oppia?
Millaiset keskustelut tukevat lapsen äidinkieltä ulkomailla asuessa? Sellaiset, joissa aikuinen kuuntelee lasta. Perheet ovat erilaisia, myös keskustelukulttuurin osalta.
Kansanvalistusseuran yhteistyökumppani Perhe maailmalla -hankkeessa on Suomi-Seura ry. Seuralla on yli 90 vuoden kokemus ulkomaille muuttoon, ulkomailla asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvässä neuvonnassa.
Ulkomaille muuttava suomalainen voi huomata kokevansa monenlaista yksinäisyyttä: surua vertaisten tai läheisten puuttumisesta, tyhjyyttä tai tyytymättömyyttä sosiaaliseen ympäristöön, ulosjäämisen tai väärinymmärretyksi tulemisen tunteita.
Kaukana asuvat rakkaat herättävät meissä sekä kaipuuta että huolta. Asioiden tärkeysjärjestys ja ihmissuhteiden arvo voivat kunnolla paljastua meille vasta tilanteessa, jossa olemme pitkän välimatkan päässä läheisistämme.
Jos minun täytyisi antaa maailmalle lähteville pariskunnille yksi neuvo, se olisi tämä: Älkää lähtekö ongelmianne pakoon.
Finnish Women Worldwide on ulkomailla asuvien suomalaisnaisten verkosto. Keväällä 2019 verkoston konseptia alettiin kehitellä ja ensimmäinen tapaaminen oli Rotterdamissa saman vuoden kesäkuussa.
Ulkomaille muuttavat lapsiperheet törmäävät todennäköisesti kolmannen kulttuurin lapset -termiin. Termillä kuvataan lapsia, jotka elävät osan lapsuudestaan tai sen kokonaan vanhempiensa synnyinkulttuurin ulkopuolella.