Kahden mantereen suomalaisia

Maailma on Salovaarojen perhettä vienyt, mutta suomalaisuus on aina muuttanut perheenjäsenten mukana. Henkinen koti on Suomessa.

Blogi-130520.jpg

– Olemme ehdottomasti suomalaisia, Marja-Liisa Salovaara painottaa.

Maailma on vienyt, mutta suomalaisuus on aina muuttanut perheenjäsenten mukana. Synnyinmaahan liittyvien siteiden ylläpitäminen on ollut tietoinen valinta.

Eteläpohjalaisuus sielussa

Suomalaiseksi identifioitumisen on todettu vahvasti kiinnittyvän kotiseutuun samastumiseen. Vaikka Salovaarojen nykyinen koti on Espanjassa, sijaitsee heidän henkinen kotinsa Suomessa. Salovaaran mukaan nimenomaan itäinen Etelä-Pohjanmaa on heidän ominta aluettaan. Soinin maisemat ovat piirtyneet syvälle sieluun. Siellä vietettyä suku- ja perhekeskeistä elämää tulee vaalittua hyvissä muistoissa.

Pariskunnan ei surukseen juurikaan ole mahdollista matkustaa Pohjanmaalle tai Marin perheen luokse Yhdysvaltoihin, koska ”ikä ja sairaudet rajoittavat” ja myös koronapandemia rajoittaa liikkumista. Marin kanssa on aiemmin tavattu kerran, pari vuodessa. Näissä kohtaamisissa suomalaisuus vaikuttaa vahvasti. Se näkyy esimerkiksi suomalaisten herkkujen kokkaamisessa. Eräänkin kerran porkkanalaatikon valmistamista varten hankittiin kaupasta niin paljon porkkanoita, ettei henkilökunta saanut nauruaan peitettyä.

Henkinen side Suomeen konkretisoituu myös näkösälle asetelluissa Marimekon ja Pentikin sisustustuotteissa. Arkinen vahakangas ja käytännöllinen mattopiiska ovat kovavaluuttaisia suomalaisia käyttötarpeita – etenkin jos niitä ei ulkomailta löydä.

– Suomesta tuotu mattopiiskamme lähti talvella Marin mukana Amerikkaan, Salovaara kertoo.

Kansainvälisen lapsuuden ja nuoruuden eläneellä Marin pojalla on käsivartensa ympäri tatuoituna Jussipaidasta tuttu vinoneliökuvio. Tatuointi ilmentää paitsi suomalaisia juuria myös maailmallakin tunnettujen Duudsonien fanittamista. Kansallista identiteettiä ilmaisevat symbolit merkitsevät paljon paitsi yksilölle itselleen, ne myös ilmentävät yhteisöllistä yhteenkuuluvuutta. Marin poika ei puhu suomea, mutta etenkin lapsena hän imi itseensä suomalaisuutta metsäretkiltä ja kalastamisesta pappansa kanssa.

Itsenäisyyspäivä sitoo suomalaisuuteen

Suomalaisuutta koetaan ja toteutetaan varsinkin läheisissä ihmisissä, läheisten ja muiden suomalaisten seurassa. Salovaaroille suomen kielellä puhuminen on jokapäiväistä, ja kielitaito on pysynyt hyvin yllä.

– Joskus toki tulee käännössammakoita, joille saadaan nauraa.

Espanjassa Salovaarat seuraavat suomalaisia lehtiä ja televisio-ohjelmia. Vuoren takaisella Aurinkorannikolla vaikuttaa aktiivinen suomalaisyhteisö, jota Salovaarat eivät pitkähkön matkan vuoksi kuitenkaan tapaile.

Juhlapäiviin liittyen Salovaara poimii muiston perhejoulusta Pohjanmaalla ja mielikuvan juhannuskokosta ja rantasaunasta. Suomen itsenäisyyspäivää perhe on aina arvostanut. Espanjan kodin ikkunalle sytytetään silloin kaksi kynttilää. Siteet synnyinmaahan voivatkin pysyä vahvoina arvojen ja ajatusmaailman muodossa.

Kun amerikansuomalaisten suomalaisuuden symboleita tutkittiin, nousivat kolmen kärkeen lähes arvattavat asiat. Rehellisyys, sauna ja koti. Ne olivat sanat, jotka tarkoin valitun sadan sanan valikoimasta eniten identifioituivat suomalaisuuteen. Salovaarakin mainitsee saunan, ihan kysymättä. Koronakaranteenin keskellä hänellä nimittäin on aihetta poikkeukselliseen iloon. Salovaaroille on vihdoin rakentumassa oma sauna.

– Oi autuutta, kunhan se valmistuu!


Elina Välimäki

Kirjoittaja työskentelee vapaana toimittajana ja tietokirjailijana. Hän on Turun yliopistosta valmistunut FM ja opiskellut ajanjaksoja Kölnissä, Berliinissä ja Münchenissä sekä asunut vuoden Hampurissa. Kirjoittaja harrastaa elokuvia, kuntoilua ja tykkää soluttautua vieraiden kulttuurien arkielämään. Ulkomailla ollessaan hän kaipaa Suomesta tuttua jumpparyhmäänsä ja talvi-iltojen avantopulahduksia.

Kuva: Kristiina Andreasson/Perhe maailmalla

Lähteet

Jorma Anttila: Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samastuminen, Helsingin yliopisto, 2007. (väitöstutkimus)