Ulkomaille muutto ja siellä asuminen vievät aina voimia ja taloudellisia varoja asuupa sitten ulkomailla perheenä tai yksin. Perheenä ulkomailla asumiseen liittyy monta asiaa, joita perheettömän ei tarvitse pohtia. Toisaalta perheillä on myös monia voimanlähteitä – perheiden voimavaroja.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjan avauksessa aiheena oli yksinäisyyden tunne uudessa maassa. Kysymyksiin oli vastaamassa terapeutti Heli Suutari.
Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne on tuttu monille ulkosuomalaisille.
Sademetsäkävelyllä tai vaikkapa parvekkeella pyykkiä ripustaessa eksoottinen luonto tulee lähelle: ohi lentävät sateenkaaripapukaijat ja pensaissa nauravat kookaburrat.
Tarina ulkomailla asumisesta ei pääty Suomeen paluuseen. Mielen siirtyminen maasta toiseen vaatii aikaa. Mieli voi viipyä ikään kuin välitilassa. Välitilassa kaksi maailmaa – mennyt ja nykyinen – ovat yhtä totta ja läsnä joka hetkessä.
Ulkomaille muuttaminen voi olla kuin kuherruskausi, yhteinen seikkailu. Me yhdessä uudessa maassa! Tai muuttaminen voi olla kaaos; myllerrys, jossa molemmat tahoillaan selviytyvät parhaaksi katsomallaan tavalla.
Ulkomaille muutto tuo muutoksia muun muassa työn ja perhe-elämän tasapainolle.
Psykologi Päivi Oksi-Walter pitää ulkomailla asumista yhtenä vahvimmista tavoista kypsyä ihmisenä. Kun ihminen elää vierasmaalaisessa ympäristössä, hänen identiteettinsä rikastuu. Sitä rikkautta kannattaa vaalia myös kotimaahan palaamisen jälkeen.
Avioeron säännöt eroavat eri maissa toisistaan huomattavastikin. On maita, joissa avioero ei tule kysymykseenkään. Joissain maissa etsitään eroon syyllistä osapuolta ja eronnut voidaan määrätä elättämään entistä puolisoa. Japanissa puolisot voivat sopia avioerosta keskenään. Islamilainen avioero on oma lukunsa.