Ulkosuomalaisperheen lapsi saattaa viettää suurimman osan ajastaan vieraskielisessä ympäristössä. Asuinmaan valtakieli myös ujuttautuu usein perheeseen. Kielten sekoittaminen onkin yleinen monikielisyyteen liittyvä ilmiö.
Monen matkahaaveet menivät koronan myötä uusiksi ja uudet suunnitelmat ovat jäissä. Nyt on siis erinomainen hetki tehdä matka omaan sisäiseen kotiin.
Uusi asuinmaa on kuin uusi ihmissuhde. Joskus kemiat kohtaavat nopeastikin, toisinaan eivät. Kuten ihmissuhteissakin, tutustuminen auttaa ymmärtämään toista paremmin. Oma asenne vaikuttaa siihen millainen suhteesta kehkeytyy.
Uskon, että yksikään ulkosuomalainen ei voi kokonaan välttyä irrallisuuden tunteelta. Asuinmaassa ei koskaan voi solahtaa aivan sataprosenttisesti paikallisväestöön. Vaikka aksentti ajan myötä haalistuisikin, ei juurille käy niin.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjan neljännellä kerralla aiheena oli oman tulevaisuuden hahmotus ulkosuomalaisena. Keskustelua johdatteli Saara Mughal Merimieskirkosta.
Heli Suutarin kolumni rinnastaa suhteet elokuvassa ja oikeassa elämässä. Kummassakin rakkaus on hauskaa, riipivää, kauheaa, ihanaa – kaikkea tätä yhtäaikaa.
Kahden isän kaksikielisessä perheessä lapsille on kasvanut skotlantilaisuuden kylkeen vahva Suomi-identiteetti.
Ulkomaille muuttava suomalainen voi huomata kokevansa monenlaista yksinäisyyttä: surua vertaisten tai läheisten puuttumisesta, tyhjyyttä tai tyytymättömyyttä sosiaaliseen ympäristöön, ulosjäämisen tai väärinymmärretyksi tulemisen tunteita.