Kun Suomessa ihannoidaan keskieurooppalaisia juomatapoja, yritän muistuttaa, että siihenkin sisältyy ongelmia. Toiset meistä ovat taipuvaisempia riippuvuuksiin. Jos läträtään riippuvuutta aiheuttavan aineen kanssa, siinä on aina riskinsä – olipa maa tai geeniperimä mikä hyvänsä.
Ristiriitaiset tunteet liittyvät ulkosuomalaisuuteen – et ole ajatustesi kanssa ainoa. Kateus, ulkopuolisuus, ikävä ja syyllisyys ovat tuttuja tunteita jokaiselle ulkomailla joskus asuneelle ja paluumuuttajalle.
Olivat lähdöt millaisia tahansa, niihin liittyy voimakas hetkeen tarttumisen tunne – kliseistä tai ei. Lähdön lähestyessä kaikki yksityiskohdat korostuvat, värit muuttuvat kirkkaammiksi, äänet ja tuoksut voimistuvat. Ne tuovat esiin hetkien arvostamisen ja ajan rajallisuuden tunnistamisen.
Kun isän lähtö alkoi näyttää todennäköiseltä, olin jo ehtinyt Suomeen kesälomalle. Toisinkin olisi voinut käydä. Olin arponut kuukausitolkulla pitäisikö lähteä yksin Suomeen. Pelkäsin, etten ehtisi nähdä isää enää.
Milloin uusi maa muuttuu kotimaaksi ja vanha kotimaa ulkomaaksi?
Keväällä 2021 järjestetystä Lapsiperheenä maailmalla -webinaarisarjasta julkaistaan loppuvuonna yhteensä kahdeksan tallennetta.
Testamenttia koskevat muotosäännökset ovat melko samanlaisia kaikkialla. Perintöoikeus, perillistaho ja perillisten lakiin perustuvat oikeudet eroavat kuitenkin toisistaan. Yhdessä maassa tehtyä testamenttia ei myöskään välttämättä hyväksytä toisessa maassa – ainakaan kaikin osin.
Olen tavannut terapiavastaanotolla ulkosuomalaisia, joilla on ollut ero vireillä, käynnissä tai jo jälkimaininkien puolella. Mieleeni nousee käsinkosketeltava tuska. Syyllisyyden tunne kuuluu eroprosesseihin, mutta erityisen vahvasti se näkyy ulkosuomalaisten kokemuksissa.
Ensimmäisen vuoden elimme kuin jalka oven välissä: toinen jalka entisessä kotimaassamme, toinen uudessa. Kun vuosi on nyt vierähtänyt, olemme uskaltaneet nostaa toisenkin jalan kynnyksen yli. Seisomme tasapainoisesti Suomen puolella.