paluumuutto

Kolumni: Miten tarinamme jatkuu ulkomailta palattuamme?

Tarina ulkomailla asumisesta ei pääty Suomeen paluuseen. Mielen siirtyminen maasta toiseen vaatii aikaa. Mieli voi viipyä ikään kuin välitilassa. Välitilassa kaksi maailmaa – mennyt ja nykyinen – ovat yhtä totta ja läsnä joka hetkessä.

Tujaus tuttua, unssi uutta – muutto muokkaa sosiaaliset suhteet

Psykologi Päivi Oksi-Walter pitää ulkomailla asumista yhtenä vahvimmista tavoista kypsyä ihmisenä. Kun ihminen elää vierasmaalaisessa ympäristössä, hänen identiteettinsä rikastuu. Sitä rikkautta kannattaa vaalia myös kotimaahan palaamisen jälkeen.

Sopeutumishaasteita roolimuutoksista ulkomaankomennuksilla

Suomalaisten naisexpatriaattien määrä yritysten johtotehtävissä kasvaa tasaisesti. Kumppaniaan ulkomaille seuraava perheellinen mies toimii usein vastoin yhteiskunnassa vallitsevia rooliodotuksia. Rooliodotukset ovat hyvin kulttuurisidonnaisia.

Kolumni: Kuin rinnakkaistodellisuussa

Koronaepidemia on vaikuttanut myös  ulkosuomalaisiin monin tavoin. Työkomennus on saattanut keskeytyä tai työ päättyä kokonaan. Päätös paluumuutosta on pitänyt tehdä pikaisesti. Elina Uusitalon kolumnissa näkökulmaa odottamattomaan lähtöön ja valmistelemattomaan paluuseen.

Ulkosuomalaisuutta näkyväksi

Kansanvalistusseuran yhteistyökumppani Perhe maailmalla -hankkeessa on Suomi-Seura ry. Seuralla on yli 90 vuoden kokemus ulkomaille muuttoon, ulkomailla asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvässä neuvonnassa.

Rakkaat kaukana – tunteet tykönä

Kaukana asuvat rakkaat herättävät meissä sekä kaipuuta että huolta. Asioiden tärkeysjärjestys ja ihmissuhteiden arvo voivat kunnolla paljastua meille vasta tilanteessa, jossa olemme pitkän välimatkan päässä läheisistämme.

Kolumni: Pimeys ja kukkivat puut

Pimeys on turvallinen small talk -aihe, syksyllä se on Suomessa myös helppo aihe. Menipä marraskuussa minne tahansa, aina riittää pimeyden taivastelua.

Paluumuuton ilot ja itkut

Vuonna 2018 lähes kahdeksan tuhatta suomalaista muutti takaisin Suomeen. Heistä reilut kuusi tuhatta muutti Euroopan maista. Siinä joukossa oli myös Pohjois-Saksassa pappina työskennellyt Päivi Vähäkangas, joka romanialaisen tutkijamiehensä ja tyttärensä kanssa palasi Suomeen. Perhe ehti asua Hampurissa reilut kuusi vuotta. Vähäkangas valmistautui paluumuuttoon seuraten ulkosuomalaisten blogeja ja lukien käänteisestä kulttuurishokista kertovia lehtijuttuja.