Portugalilainen vuoristorata

Puolisoni Jonny Kahleyn Dieb ja minä muutimme lähes vuosi sitten Yhdysvalloista Portugaliin. Emme olleet aikaisemmin edes käyneet koko maassa! USA:sta käsin olimme ostaneet farmin ja liikehuoneiston Santarémin läänistä, maan keskiosasta.

PORTUGALI-BLOGI-paakuva.jpg


Liikehuoneistomme remontti Santarémin vanhassa kaupungissa valmistui syksyllä, kiitos muutaman loistavan työntekijän. Lokakuussa avautui luonnonkosmetiikkaa myyvä Emporium Dieb -kauppamme, jota äidinkielenään portugalia puhuva puolisoni Jonny pyörittää.

Kauppa on alkanut käydä ihan mukavasti. Muutama vakioasiakas on jopa ottanut tehtäväkseen myymälän auttamisen jaloilleen ja alkanut tuoda sinne ystäviään.

Itse olen avustajan roolissa – somistan näyteikkunaa ja mainostan kauppaa sosiaalisessa mediassa.

PORTUGALI-kauppa.jpg
Jonny ja Tomi kauppansa Emporium Diebin edustalla Santarémin vanhassa kaupungissa.

Kieliopintoja ja siirtolaisten tarinoita

Ilmoittauduin keväällä portugalin opiskelijaksi peruskouluun. Pari kertaa hakemukseni hukkui opinto-ohjaajan paperipinoon, mutta syksystä saakka olen jatkanut kieliopintojani intialaisten, ukrainalaisten ja romanialaisten luokkatovereiden kanssa. Olen oppinut kielen lisäksi heidän elämästään.

Luokkatoverini ovat iältään kaksikymppisistä viisikymmentävuotiaisiin ja työskentelevät tehtaissa, joissa pullotetaan viiniä ja leivotaan leipää. Se on raskasta vuorotyötä. Esimerkiksi 22-vuotias intialainen nuorimies Goran tulee oppitunnille aina myöhässä, koska hänen on tehtävä töitä iltakahdeksaan. Näiden EU-maiden ulkopuolelta kotoisin olevien oppilaiden on Portugalin kansalaisuuden saadakseen läpäistävä kielikoe. Sen jälkeen heidän suunnitelmanaan on muuttaa johonkin pohjoiseen ja kehittyneempään EU-maahan.

Emme vielä ole Jonnyn kanssa päässeet sisälle portugalilaiseen mielenlaatuun. On ollut helpompaa aluksi tutustua muihin siirtolaisiin. Jokaisella tänne päätyneellä on erilainen tarinansa.

Ystäviimme kuuluvat amerikkalaiset Jana ja Juan sekä Jeanne ja Tony. Jana ja Juan muuttivat kesällä Los Angelesista Portoon. He työskentelevät nettikaupassa, joka myy kopiokoneiden painomustekasetteja. New Yorkista kotoisin olevat Jeanne ja Tony hankkivat omakotitalon Manique Do Intendentestä, Keski-Portugalista, ja eläköityivät sinne.

Portugalinsuomalaisista olemme tavanneet matkailukeisari Mika Palon, joka luotsaa suomalaisia turistiryhmiä Portugaliin. Hän on naimisissa portugalilaisen kanssa ja asunut täällä yli 20 vuotta.

Syrjäinen maa, hiljainen kansa

Portugalia vertaa helposti rajanaapuri Espanjaan. Enemmän se muistuttaa Suomea: Euroopan laidalla syrjäinen maa, jossa asuu hiljainen kansa. Elintaso on Portugalissa kuitenkin aivan erilainen kuin Suomessa: Entisessä siirtomaavallassa, nykyisessä EU-maassa, minimipalkka on vaivaiset 776 euroa kuussa.

Maa on jakautunut rikkaisiin sukuihin ja köyhään enemmistöön. Amerikkalainen poliittinen kahtiajakautuneisuus onneksi puuttuu. Portugalissa vallitsee monipuoluejärjestelmä. Vallanpitäjät puhuvat kauniisti vähempiosaisten puolesta. Valtiovallan ote ei kuitenkaan aina ulotu puheita pitemmälle.

Maa oli diktatuuri vuoteen 1974 saakka. Se on jättänyt jälkensä. Portugalilainen on perusluonteeltaan auttavainen, mutta pidättyväinen. Epäluuloisuuteen taipuva, juonikas, eikä hevin myönnä virheitään. Patoutuneet tunteet pulpahtavat pintaan tietyissä tilanteissa. Ulkomaalaista käytetään hyväksi, jos tämä antaa siihen tilaisuuden.

Portugali on turvallinen maa. Liikenne on poikkeus. Autoilijat tulevat maantiellä takapuskuriin kiinni ja ajavat ylinopeutta. Olemme joutuneet todistamaan naapurin koiranpennun ja vanhan miehen joutumisen kaaharin uhriksi sekä kokeneet vaaratilanteita tien päällä.

Bysanttista byrokratiaa

Moni portugalinsuomalainen pitää maata paratiisina.

Meidän kokemuksemme poikkeaa varmasti muista. Onkin varmaan ihan erilaista oleskella talvet lumilintuna expat-yhteisössä etelän Algarvessa kuin asua maalla ja pyörittää bisnestä pikkukaupungissa. Tavoitteemme ovat toteutuneet tyyliin kaksi askelta eteen, yksi taaksepäin. Byrokratia on bysanttista. Valtion virkamiestä ei pahemmin valvota. Tämä voi purkaa pahaa oloaan asiakkaaseen. Asiakas joutuukin usein neuvomaan virkailijaa omista oikeuksistaan.

Mielestäni parasta tässä maassa ovat leuto ilmasto, halpa hintataso, luonnonkauneus, historialliset nähtävyydet, turvallisuus ja maltillinen valtiovalta. Näen Portugalissa mahdollisuuden myös etätyöntekijälle – joko ympärivuotisena asuinpaikkana tai vain vuoden kylmimmiksi kuukausiksi.

PORTUGALI-BLOGI-2.jpg

Teksti ja kuvat: Tomi Hinkkanen


Tomi Hinkkanen on työskentellyt MTV:n uutisten kotimaantoimittajana vuosina 1988 – 1994 ja USA:ssa freelance-toimittajana 1994 – 2021. Hänellä on B.A. in Cinema -tutkinto Columbia College Hollywoodista.

Perhe maailmalla -blogi

Tomi Hinkkanen on kirjoittanut Perhe maailmalla -blogiin juttusarjan Portugaliin muutosta ja asettumisesta. Juttusarjan aiemmat osat:

Rapakon takaa Portugaliin (26.5.2021)

Portugalin kahdet kasvot (1.9.2021)