Yhteisöllisyys = yhteenkuuluvuuden tunne
Yhteisöllisyys tarkoittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta: minä kuulun johonkin. Yhteisöllisyyttä saattaa syntyä esimerkiksi työpaikalla tai yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille. Yhteisöllisyyden syntyyn tarvitaan yhteinen tekijä tai tavoite, joka antaa kimmoketta kanssakäymiseen. Myös perhe on yhteisö.
Kotimaassa yhteisö ja yhteisöllisyys saattavat rakentua helpostikin. Ulkomailla se on usein vaikeampaa.
Yhteisöt ovat meille jokaiselle elintärkeitä. Matti Rintamäki kannustaa erityisesti ulkosuomalaisia hakeutumaan asuinmaassaan erilaisiin yhteisöihin.
Uudet yhteisöt uudessa asuinmaassa
Ulkomaille muuttaessa suurin osa yhteisöistä jää lähtömaahan. Ulkomailla asuminen voi vaikuttaa myös muuttajaan itseensä; asioita katsoo uudesta perspektiivistä. Jotkut ihmiset saattavat jäädä pois elämästä – näin voisi toki käydä muutenkin.
Toisaalta muuton myötä jotkut kotimaan yhteisöt voivat jopa vahvistua. Kotimaan yhteisöistä ei nykyisin ole enää edes pakko kokonaan luopua muutossa. Toisaalta voi myös pohtia, millaisia yhteisöjä vie mukanaan somessa uuteen asuinmaahansa.
Muuttajan on hyvä miettiä, etsiikö uudessa asuinmaassa suomalaista vai paikallista yhteisöä.
Suomalaisyhteisö on helpompi kuin paikallinen: Mitä kauempana uusi asuinmaa on kielellisesti ja kulttuurisesti, sitä vaikeampaa on yhteisöllisyyden luominen ja omien, uusien yhteisöjen löytyminen. Matti Rintamäki nosti arkisena esimerkkinä vitsinkertomisen. Hauskuus ei välttämättä aukene paikallisyhteisössä lainkaan. Rintamäki painottikin kielitaidon merkitystä paikallisissa yhteisöissä. Tunteita olisi tärkeää pystyä tuottamaan yhteisön kielellä. Nimenomaan [suomen] kieli onkin usein ulkosuomalaisia yhdistävä tekijä uudessa asuinmaassa.
Käytännön vinkkejä yhteisöjen löytämiseen
- Some: esimerkiksi ulkosuomalaisbloggaajien tiivis yhteisö sekä ulkosuomalaisten asuinpaikkakuntaan tai -maahan liittyvät ryhmät
- Sovellukset, joiden avulla voi etsiä harrastuksia tai harrastusseuraa tietyltä alueelta, esimerkiksi Meetup.
- Facebook-ryhmän perustaminen, yhteisön luominen alusta alkaen
- Ulkosuomalaisyhteisöt: Suomalaisseurakunnat ja merimieskirkot (Usein näistä saa myös apua arjen käytännön haasteissa ja integroitumisessa). Ulkosuomalaisuus tilanteena yhdistää. Ulkomailla saattavat ystävystyä suomalaiset, joilla ei kotimaassa olisi yhdistäviä tekijöitä.
- Työpaikka
- Harrastukset
Ei pelkästään hyvää yhteisöllisyyttä
Yhteisöllisyys on tärkeää, mutta yhteisöt saattavat tehdä myös pahaa itselle.
Kuormittava tekijä voi olla esimerkiksi negatiivissävyinen keskustelu. Someviestintä voikin aiheuttaa haasteita, jos se perustuu vain tekstiin. Videokuva helpottaa jo huomattavasti muiden viestien tulkintaa!
Myös useisiin, erikielisiin yhteisöihin kuuluminen voi alkaa tuntua raskaalta ja muodostua haasteeksi omalle jaksamiselle. Ulkomailla asuessa äidinkieli saattaa olla kotikieli, työssä tai expattien verkostoissa voi käyttää esimerkiksi englantia ja harrastuksissa asuinmaan kieltä.
Suomalaisryhmissä on myös ongelmia ja ulossulkemista. On hyväksyttävä, etteivät kaikki yhteisöt ole kaikille.
Miten korona-aikana voi kestää eroa läheisistä ja ylläpitää yhteisöllisyyden tunnetta?
Korona-aika on raskasta erityisesti ulkosuomalaisille. Omat, primäärit yhteisöt ovat Suomessa ja tilanteen epävarmuus tekee kaikesta hankalaa. Matti Rintamäki kannustaa suunnittelemaan tulevia Suomen-matkoja ja elämää ylipäätään eteenpäin epidemiasta huolimatta. Toisaalta korona voi jopa lisätä yhteisöllisyyttä: se on yhteinen vihollinen ja siitä ääneen puhuminen voi helpottaa omaakin oloa.
Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen, tilanteesta riippumatta. Jos kaukana asuvia läheisiään ei pääse nyt kuitenkaan tapaamaan, kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon tekniikkaa yhteisöllisyyden ylläpidossa: puhelujen ohella myös videopuheluja, ääniviestejä, yhteisiä etäruokailuhetkiä tai vaikkapa elokuvailta etänä. Myös suomenkieliset nettiradiokanavat voivat lievittää ikävää.
Matti Rintamäki kehottaa myös kertomaan avoimesti omista tuntemuksistaan. Voi esimerkiksi kertoa suoraan, miten tärkeänä [kotimaahan jäänyttä] yhteisöään pitää, olipa kyse perheestä tai kavereista.
Yhteenveto verkkokeskustelusta: Perhe maailmalla -projekti/Kristiina Andreasson
Asiantuntija: Matti Rintamäki
Matti Rintamäki toimii sosiaalikuraattorina Pohjois-Saksan merimieskirkolla. Merimieskirkon perustehtävä on ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, tukeminen ja lisääminen. Matti Rintamäki kuvailee itseään ja työtään näin:
– Koulutukseltani olen sosionomi-diakoni AMK. Olen työskennellyt ja asunut Hampurissa Saksassa nyt reilu kaksi vuotta.Työskentelen Pohjois-Saksassa asuvien ja liikkuvien suomalaisten kanssa sekä kohtaan täällä liikkuvia merimiehiä ja raskaan liikenteen kuljettajia. Myös erilaisten ryhmien ylläpitäminen ja vapaaehtoisten ohjaaminen on iso osa työtäni.
– Työni on kohtaamista, kuuntelemista, arkisten ja haastavampien asioiden läpikäyntiä yhdessä täällä liikkuvien suomalaisten kanssa. Tällaisia asioita voivat olla arjen ilot ja surut, erilaiset viranomaisasiat, ulkosuomalaisuuteen liittyvät kysymykset, joskus taas joku tarvitsee neuvoa miten täällä pääsee helpoiten lääkäriin. Tai sitten voin hakea esimerkiksi merimiehiä satamasta vaikkapa saunomaan.
– Merimieskirkkoyhteisössä me pyrimme luomaan yhteisöä, joka välittää. Yhteisöä, jonka toimintaan on helppo ja mukava tulla, ja jossa saa jakaa suomalaisuutta myös ulkomailla asuessa.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja
Keskiviikkoisin klo 19-20.30 (Suomen aikaa)
14.10. Yksinäisyyden tunne uudessa maassa/Heli Suutari
21.10. Omat voimavarat käyttöön /Teija Eskola ja Tuija Laitinen, Mielenterveyden keskusliitto
28.10. Yhteisöllisyys jaksamisen tukena/Matti Rintamäki, Merimieskirkko
4.11. Miten hahmotan tulevaisuutta ulkosuomalaisena?/Saara Mughal, Merimieskirkko
11.11. Itsemyötätunnon taito/Heli Suutari
18.11. Resilienssi – Myönteisen selviytymisen taito/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy
25.11. Paluumuutto: miten luopua vanhasta ja luoda uutta tilalle?/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy
Jokaisessa jaksossa on oma aiheensa ja kysymyksiin on vastailemassa alan asiantuntija. Kysymyksiä saa lähettää ennakkoon sekä esittää lähetyksen aikana. Ilmoittautuneille lähetetään linkki tapahtumaan päivää ennen tapahtumaa. Kysymykset käsitellään nimettöminä.