Lasten ja nuorten lukutaito on aikuisten vastuulla
Suomalaisten lukutaito on puhuttanut viime vuosina. Tutkimusten mukaan lukutaidon taso on laskenut Suomessa kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja eri sukupuolilla. Merkittävin tekijä lasten lukutaidon kehityksessä ovat kodin lukutottumukset. Vanhempien lukemisen merkitys lapsen lukutaidolle on kasvanut entistäkin merkittävämmäksi. Tilastollisesti lapsen lukutaito on sitä parempi, mitä enemmän vanhemmat käyttävät aikaa lukemiseen kotona.
Vanhemmat kuitenkin lukevat aiempaa vähemmän ja yhä harvempi vanhempi pitää lukemisesta. Vanhempien lukemisen vähentyessä pelkona on, että lapsi ei saa lukevan aikuisen mallia.
Aikuisen malli vaikuttaa lapsen lukutaidon kehitykseen
Positiivista on, että lukeminen on edelleen yksi suomalaisten mieluisimpia ajankäyttötapoja. 82 % suomalaisista kertoo lukevansa kirjoja tai kuuntelevansa äänikirjoja joko erittäin mielellään tai melko mielellään. Kuukauden sisällä painettuun kirjaan on tarttunut kolme neljästä suomalaisesta. Lukemisen määrän vähentyminen näkyy kuitenkin tilastoissa. Lähes kolmasosa suomalaisista aikuisista ei lue vapaa-ajallaan edes yhtä kirjaa vuodessa; naisista 75 % ja miehistä 61 % oli lukenut jonkin kirjan vuonna 2022.
Aikuisten lukemisen väheneminen vaikuttaa myös lasten ja nuorten lukutaidon kehitykseen. Aikuisten tulisikin kiinnittää huomiota siihen, miten he arvostavat kirjallisuutta ja lukemista: miten he puhuvat lukuharrastuksestaan ja miten kirjat näkyvät arjessa. Vanhemmat toimivat omien lastensa tärkeimpinä lukemisen esikuvina, mutta kuka tahansa meistä voi olla lukemisen lähettiläs ja innostaa muita lukemaan ja vahvistamaan lukutaitoaan. Suomalaisten lukutaidon kehityssuunnan kääntäminen on aikuisten vastuulla.
Vanhemmat toimivat omien lastensa tärkeimpinä lukemisen esikuvina, mutta kuka tahansa meistä voi olla lukemisen lähettiläs ja innostaa muita lukemaan ja vahvistamaan lukutaitoaan.
Varhaisten lukemiseen liittyvien kokemusten määrällä on selvä yhteys lapsen lukutaitoon ja oppimiseen. Sekä suomalaiset että kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluikää edeltävät lukutottumukset ennustavat lukutaidon kehittymistä jopa nuoruuteen asti. Lukemisen hyödyistä huolimatta useammalle kuin joka neljännelle alle kouluikäiselle lapselle ei lueta kirjoja kotona usein. Tutkimuksissa lukeminen näyttäytyy erityisesti korkeasti koulutettujen perheiden harrastuksena.
Yhteys lukemiseen suhtautumisen ja lukutaidon välillä on kaksisuuntainen: lukemisasenteet heijastuvat lukutaitoon, ja toisaalta lapsen lukutaidon taso vaikuttaa asenteisiin. Lasten lukutaidon tasoon vaikuttavat yhä merkittävämmin kodin asenteet lukemista kohtaan sekä lukemisen tavat. Lapset, joiden vanhemmat pitävät lukemisesta, saavuttavat huomattavasti korkeamman lukutaitotason kuin lapset, joiden vanhemmat pitävät lukemisesta vain vähän. Lukutaidon tasoon vaikuttaa myös se, kuinka paljon kotona on kirjoja tai kuinka usein käydään kirjastossa.
Lasten oppimisympäristöä arvioitaessa huomionarvoista on, että lasten lukutaitotulos on keskimäärin sitä alhaisempi, mitä useammin lapsi kokee tulevansa kiusatuksi. Tulos tuo vahvasti esiin sen, miten tärkeää on taata jokaiselle lapselle turvallinen oppimisympäristö ja puuttua kiusaamiseen ajoissa ja riittävän tehokkaasti.
Jo puoli tuntia lukemista päivässä edistää lukutaitoa
Jo puolen tunnin päivittäinen vapaa-ajan lukeminen tukee merkittävästi lapsen lukutaitoa. Lukeminen vahvistaa myös matematiikan taitoja. On arvioitu, että päivittäin lukemista harrastavat oppilaat saavat perustaitoihinsa yli vuoden etumatkan verrattuna niihin, jotka lukevat harvemmin kuin kerran viikossa.
Kaunokirjallisuuden lukeminen on yhteydessä parhaaseen lukutaitoon. Pitkäjänteinen kaunokirjallisuuden lukeminen koulun alusta lähtien näyttää ennustavan etevintä lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämisen taitoja peruskoulun lopussa. Mutta muukin kokonaisten tekstien kuten sarjakuvien tai lehtiartikkeleiden lukeminen on hyödyllistä ja tukee näitä taitoja. Digitaalistenkin tekstien lukeminen kehittää lukutaitoa, mutta olennaista on lukea sirpaleisten tekstipätkien sijaan pitkiä kokonaisia tekstejä.
Lukemisen tulisikin olla säännöllinen ja pitkäjänteinen osa arkea. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kaikenikäisille lapsille riittävästi aikaa ja rauhaa lukea koko alakoulun ajan sekä koulussa että etenkin kotona.
Lukurauhan lisäksi lapsella tulisi olla saatavilla monipuolista luettavaa. Kansainvälisesti on havaittu, että omia kirjoja omistavat lapset pitävät lukemisesta muita enemmän, ja näiden lasten kiinnostus lukemiseen ja luottamus omaan lukutaitoon lisääntyy. Kirjojen runsas määrä lapsuudessa vaikuttaa myönteisesti vielä aikuisenakin lukutaitoihin, matemaattisiin taitoihin ja teknologiaosaamiseen myöhemmin hankitusta koulutuksesta riippumatta. Painetulla kirjalla on siis yhä tärkeä rooli lasten lukutaidon vahvistamisessa ja tulisikin varmistaa, että kaikilla lapsilla on pääsy monipuolisen kirjallisuuden äärelle.
Riittävä lukutaito mahdollistaa nuorelle itsenäisen elämän
Lukutaitoa voi kehittää vain lukemalla. Silti yhä useampi nuori ei lue vapaaehtoisesti. Positiivista kuitenkin on, että hieman aiempaa useampi nuori pitää lukemista hyödyllisenä. Myönteinen kehitys nuorten asenteissa näkyy myös Ruotsissa, jossa tuoreen tutkimuksen mukaan jo yli puolet nuorista ajatteli lukevansa liian vähän. Moni nuori näyttää toivovan, että arkeen mahtuisi enemmän lukemista.
Nuorten heikkenevään lukutaitoon on viime vuosina etsitty ratkaisuja useilta suunnilta, kuten lukemiskiinnostuksen ja -innon herättämisestä, omien tekstien tuottamisesta ja luetun helpottamisesta esimerkiksi selkokirjojen avulla. Opettajat toivovat kouluihin lisää toimivia lukemisen apuvälineitä, kuten lukemisen harjoittelua helpottavia kirjamuotoja ja selkokielisiä oppimateriaaleja. Tukea tarvitsevien oppilaiden näkemykset parhaista lukemisen apuvälineistä ovat samansuuntaisia kuin opettajilla.
Nuorten lukemista ja lukutaitoa on myös tutkittu viime vuosina monesta eri näkökulmasta. Lukutaidon kehityksen suunta on tärkeää saada kääntymään, sillä nuorten lukutaidon heikkeneminen on paitsi yhteiskunnallinen kysymys, myös uhka nuoren itsenäisyydelle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Lukutaidon taso vaikuttaa luotettavaan tiedonsaantiin ja ajankohtaisten asioiden seuraamiseen. Kriittisen lukutaidon merkitys on kasvanut mediaympäristössä, jossa sisällön luotettavuuden ja lähteen asiantuntijuuden arvioiminen on entistä vaikeampaa. Tilastojen mukaan digiuutissivustot ja sosiaalinen media ovat nuorten selvästi suosituimmat uutislähteet. Sosiaalisen median palveluista lyhyiden videoiden jakamiseen perustuva Tiktok on noussut nuorten seuratuimmaksi uutiskanavaksi. Hälyttävää kuitenkin on, että noin puolet nuorista ei erota nettilähteissä mielipidettä faktasta.
Lukutaito linkittyy myös nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin ja on siten merkittävää demokraattisen yhteiskunnan säilyttämisen ja globaalien ongelmien kuten yhteiskunnan polarisaation, informaatiovaikuttamisen tai ilmastonmuutoksen ratkaisemisen kannalta.
Monikielisyyden tukeminen on koko Suomen etu
Suomessa asuu vakituisesti noin puoli miljoonaa äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on 9 % ja eri äidinkieliä on Suomessa yli 160.
Oman äidinkielen hyvä hallinta luo paitsi perustan omien tunteiden, ajatusten ja identiteetin muodostumiselle, tukee myös uuden kielen, kuten suomen oppimista.
Suomen laissa on säädetty jokaisen Suomessa asuvan oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Jo varhaiskasvatussuunnitelmassa sekä perusopetuksen opetussuunnitelmassa on huomioitu kielitietoinen kasvatus, joka ohjaa ymmärtämään eri kielten merkitystä ja tukee niiden käyttöä eri tilanteissa sekä huomioi perheiden kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden. Oman äidinkielen opetus on mukana opetussuunnitelmissa esiopetusiästä alkaen. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo paitsi perustan omien tunteiden, ajatusten ja identiteetin muodostumiselle, tukee myös uuden kielen, kuten suomen oppimista.
Lukukeskus selvitti monikielisten perheiden vanhempien omia toiveita lasten kielitaidon ja lukutaidon kehittymiselle. Kaikki haastatteluihin osallistuneet vanhemmat pitävät kotikielen osaamista ja tukemista tärkeänä sekä merkityksellisenä suomen kielen oppimisen kannalta.
Perheiden mukaan yhteiskunta suhtautuu pääasiassa myönteisesti heidän kotikielensä tukemiseen ja käyttöön. Päiväkodeissa tuetaan lasten moni- tai kaksikielisyyttä ja aihe kiinnostaa varhaiskasvatusta. Samalla vanhemmat kuitenkin toivovat enemmän tukea oman äidinkielen ylläpitämiseen ja selkeitä roolijakoja, jotta asia ei jäisi vain perheiden omille harteille. Osa vanhemmista kokee huolta siitä, pystyvätkö he tukemaan tarpeeksi lastensa kielen kehittymistä ja oppivatko lapset tarpeeksi hyvin perheen omaa kieltä. Perheet kokevat, että suomen kielen oppimisessa ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa on olennaista päästä toimimaan yhdessä suomea puhuvien vertaisten ja aikuisten kanssa.
Lukutaitotyöhön tarvitaan koko yhteiskunta
Suomalaisten lukutaitoon on viime vuosina paneuduttu laajasti ja monipuolisesti.
Kansallinen lukutaitostrategia 2030 luotiin yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa vuonna 2021. Lukutaitostrategian visio – Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 – tavoittelee yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän.
Kansallisen lukutaitostrategian suuntaviivoja toteutetaan Opetushallituksen lukutaito-ohjelmalla, joka on jakanut myös valtionavustuksia lukutaitotyön tueksi. Kunnissa, kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja järjestökentällä tehdään paljon toimenpiteitä eri-ikäisten suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi ja lukemisen lisäämiseksi.
Älypuhelimien ja tekoälyn vaikutus lukutaitoon
Älypuhelinten yleistyminen ja sosiaalisen median toimintalogiikka nopeasti palkitsevana ja koukuttavana haastaa kykymme uppoutua pitkäjänteiseen lukemiseen. Kirjallisuuden uudet formaatit, ääni- ja sähkökirjat, ovat madaltaneet kynnystä kirjallisuuden kuluttamiseen ja tuoneet kirjat sujuvammin osaksi arkea. Silti lukemisen tilastot osoittavat lukemisen vähentyneen kaikissa ikäryhmissä ja lukutaidon laskevan ennätysnopeasti.
Samalla yhteiskunnan rakenteet edellyttävät meiltä koko ajan sujuvampaa lukutaitoa ja monipuolisempia perustaitoja. Kriittinen lukutaito, näppärät digitaidot ja keinot viestiä ovat edellytyksiä selviytyä arjessa ja nyky-yhteiskunnassa. Edistynyt lukutaito saavutetaan pitkäjänteisellä lukemisella, joka vahvistaa kognitiivisia taitoja, laajentaa ymmärrystä ja käsitteellistä kapasiteettia sekä sosiaalista kyvykkyyttä. Nämä taidot ovat välttämättömiä aktiiviselle kansalaisuudelle demokraattisessa yhteiskunnassa.
Kriittinen lukutaito, näppärät digitaidot ja keinot viestiä ovat edellytyksiä selviytyä arjessa ja nyky-yhteiskunnassa.
Tulevina vuosina kansalaisten lukutaitoon kohdistuu aivan erityisiä vaatimuksia, kun tekoäly haastaa totutut käsityksemme tekstiympäristöjen luotettavuudesta ja logiikasta. Maailman talousfoorumin tuore riskiraportti nostaa väärän tiedon leviämisen maailman suurimmaksi lyhyen aikavälin uhkaksi. Väärän tiedon leviämisen arvioidaan johtavan yleisten totuuskäsitysten horjumiseen ja sen seurauksena sekä propaganda että sensuuri uhkaavat yleistyä. Pääsy vapaan tiedon, internetin ja median lähteille uhkaa myös vaarantua useissa maissa. Riskin toteutuessa yhteiskunnat ovat vaarassa polarisoitua entisestään. Siksi suomalaisten lukutaitoa kannattaa tukea kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
Riittävä lukutaito on myös kilpailukyvyn, elinikäisen oppimisen ja tuottavuuden tae. Suomalaisten lukutaidon suunta käännetään yhdessä. Tarvitsemme laajoja valtakunnallisia toimia, vaikuttavia ohjelmia, kirjailmiöitä sekä puhetta lukemisen merkityksestä ja lukutaidon asemasta. Jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus oppia lukemaan ja kehittää lukutaitoaan koko eliniän ajan.
Lukukeskuksen julkaisema 10 faktaa lukemisesta -tietopaketti tarjoaa tilannekuvan Suomen lukutaidosta ja lukemisesta. Selvitys kokoaa yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä lukutaitotutkimuksia, oppimistuloksia ja selvityksiä ja luo katsauksen eri keinoihin, joilla tukea suomalaisten lukemista ja lukutaitoa. Tietopaketti on vapaasti käytettävissä opetuksessa, tietolähteenä tai median tarpeisiin.
Lue lisää lukemisen faktoista Lukukeskuksen sivuilta.
Lähde: 10 faktaa lukemisesta 2024, Lukukeskus 2024.