Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 29.11.2022 Migration-Muuttoliike julkaisussa vol 48 Nro 2 (2022)
Iso-Britannian EU-kansanäänestys järjestettiin 23. kesäkuuta 2016. Äänestyksessä kysyttiin kansalta mielipidettä, pysyykö Iso-Briatannia Euroopan unioinin jäsenenä vai eroaako se siitä. Neuvoa-antavassa äänestyksessä 52% äänestäneistä kannatti Euroopan unionista irtautumista ja 48% heistä äänesti Euroopan unionissa pysymisen puolesta. Iso-Britannian poliitikot kunnioittivat kansanäänestyksen tulosta ja virallinen eroilmoitus Euroopan unionista jätettiin 29.3.2017. Pitkien neuvottelujen jälkeen Iso-Britannian ero Euroopan unionista tuli voimaan 1.2.2020.
Euroopan unionin kansalaisille, kuten ulkosuomalaisille, äänestyksen tulos oli järkytys, koska uskottiin ja toivottiin, että Iso-Britannia pysyisi Euroopan unionissa. Euroopan unionin jäsenyys merkitsi viisumivapaata matkustamista, siirtymistä maasta toiseen ilman rajamuodollisuuksia, oikeutta tehdä töitä, opiskella tai asua maassa. Nämä oikeudet menetettiin kokonaan ja asiat monimutkaistuivat. Kuluneiden vuosien aikana ulkosuomalaiset ovat vähin erin tottuneet uuteen tilanteeseen. Tämä tilanne on tuonut tullessaan monta hankaloittavaa tekijää jokaisen Iso-Britanniassa asuvan ulkosuomalaisen ja heidän perheittensä jokapäiväiseen elämään.
”Tämä tilanne on tuonut tullessaan monta hankaloittavaa tekijää jokaisen Iso-Britanniassa asuvan ulkosuomalaisen ja heidän perheittensä jokapäiväiseen elämään.”
Jos ulkosuomalaisella ei ollut Iso-Britannian kansalaisuutta, hänen oli haettava joko pre-settle status tai settle status riippuen kauanko oli asunut maassa ennen Iso-Britannian eroamista Euroopan unionista. Näiden statusten turvin saattoi pysyä maassa. Nämä staukset on nyt haettava, jos haluaa vakituisesti asua ja työskennellä Iso-Britanniassa. Kun nämä statukset on saanut, on muistettava ne aina liittää uuteen Suomen passiin. Vanhentunut passi ei käy, jos status on todistettava. Näitä statuksia kysytään esimerkiksi, jos vaikkapa hakee uutta työtä tai vuokraa asuntoa itselleen. Kaksoiskansalaisuus helpottaa asiaa, mutta silloin on oltava voimassaoleva joko Iso-Britannian passi tai Suomen passi.
Etätöiden tekeminen Suomesta Iso-Britanniaan ja päinvastoin on vaikeutunut. Myös työskentely Euroopan muissa maissa Iso-Britanniaan päin on hankaloitunut, sillä monelle brittifirmalle ei voi tehdä ulkomailta käsin töitä. Työvoiman liikkuvuus tuottaa vaikeuksia ja työmahdollisuudetkin ovat monelta kaventuneet Brexitin takia. Osa Iso-Britanniassa toimineista yrityksistä ovat siirtäneet toimintojaan Iso-Britannian ulkopuolelle. Nämä seikat laittavat ihmiset miettimään tarkasti, missä maassa he haluavat perheensä kanssa asua, jotta työskentely olisi helpompaa eikä tuottaisi lisärasituksia niin taloudellisesti ja käytännöllisesti perhe-elämän sujuvuuden kannalta.
”Iso-Britannian eroaminen Euroopan unionista on luonut epävarmuutta ja epätietoisuutta monille perheille elämän peruskysymysten edessä.”
Ennen Brexitiä pakettien lähettäminen ja saaminen oli mutkatonta. Nyt tarvitaan erilaisia tulliselvityksiä niin pakettien lähettämiseen kuin niiden vastaanottamiseen riippuen pakettien sisällöstä ja sisällön arvosta. Tilaaminen nettikaupoista on monimutkaistunut, kun täytyy aina varmistaa, mitä tullimuodollisuuksia on tehtävä ja mitä lisämaksuja niistä koituu. Jopa postikorttien suhteen on oltava tarkka, sillä jos lähettää esimerkiksi kookkaan kortin, voi vastaanottaja joutua maksamaan ylimääräisiä postikuluja, jotta hän saa lähetetyn kortin itselleen.
Suomalaisten pankkien toiminta on muuttunut Brexitin takia. Usealta ulkosuomalaiselta on suljettu pankkitilejä ja uusia luottokortteja ei enää myönnetä Euroopan unionin ulkopuolelle. Myös vanhat luotot on pantu takaisinperintään. Jotta voi saada avattua uuden pankkitilin, henkilöllä on oltava Suomessa vakituinen osoite. Ulkomainen osoite ei kelpaa.
Yleinen asiointi eri viranomaisten kanssa on myös hankaloitunut, koska tällä hetkellä tunnistautumiseen tarvitaan suomalaiset pankkitunnukset. Jos sinulla ei ole pankkitiliä, et voi saada myöskään pankkitunnuksia, joilla tapahtuu ns. vahva tunnistautuminen. Onneksi tähän asiaan ollaan saamassa ensi vuoden aikana helpotusta suunnitteilla olevan uudenlaisen digitaalisen tunnistautumisen turvin.
Rajamuodollisuudet ovat suuri murheen aihe, jos esimerkiksi matkustaa brittiläisen puolisonsa kanssa Suomeen. Hän joutuu melkeinpä aina kiperiin ristikuulusteluihin tulliviranomaisten kanssa. Tähän varmaan löytyisi oiva keino, jos Digi- ja väestötietoviraston tiedot olisivat tulliviranomaisten nähtävänä. Luonnollisesti tämä tarkoittaa, että henkilöt itse huolehtivat, että heidän tietonsa ovat ajan tasalla Digi- ja väestötietovirastossa. Jokaisen on itse ilmoitettava kaikki tiedot virastoon. Se ei tapahdu automaattisesti. Kun tämä on hoidettu, tulliviranomaiset näkisivät helposti, että kysymyksessä on pariskunta, jotka ovat naimisissa eikä toisen tarvitsisi tuntea itseään ei-toivotuksi vierailijaksi.
Kaiken kaikkiaan Iso-Britannian eroaminen Euroopan unionista on luonut epävarmuutta ja epätietoisuutta monille perheille elämän peruskysymysten edessä. Brexit ei ollut ulkosuomalaisten kannalta mitenkään hyvä asia, vaan se tuottaa jatkuvasti huolta ja päänvaivaa. Näihin Brexitin synnyttämiin huoliin halutaan vastauksia usein hyvinkin nopeasti. Kun perusturvallisuus on hukassa, keskittyminen olennaiseen, oman perheen hyvinvointiin, jää toisarvoiseksi, kun täytyy miettiä, miten elämänpilarit eivät ole vahvasti paikoillaan. Tähän varmasti kaikki ulkosuomalaistoimijat haluavat antaa oman apunsa mahdollisuuksiensa mukaan.
Kirjoittaja
Kari Henrik Tumelius
Optical Dispencer, Eyewear Stylist, Manchester
Ulkosuomalaisparlamentin Keski-Euroopan alueen varapuhemies