Totta on, että sosiaalinen ihminen todennäköisesti pääsee ulkomailla hieman helpommalla kuin vähemmän sosiaalinen henkilö. Sosiaaliselle ihmiselle ajatus uusien ihmissuhteiden ja verkostojen luomisesta saattaa kuulostaa kutkuttavalta, kun taas vähemmän sosiaaliselle ajatus sosiaalisuuden pakosta voi tuntua lähes kauhistuttavalta.
Selitys eroon löytyy todennäköisesti synnynnäisistä temperamenttipiirteistä. Kaikilla ihmisillä on tarve olla muiden ihmisten kanssa, mutta siinä on eroja, kuinka voimakas tuo tarve on. Joillekin sosiaaliset tilanteet ovat syntymästä saakka luontaisempia kuin toisille.
Sosiaalisuus ei kuitenkaan ole vaatimus tai tae hyvälle ulkomaan kokemukselle.
Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Puhuessamme sosiaalisuudesta, ajattelemme usein tilanteessa kuin tilanteessa sujuvasti keskustelevaa ja puheliasta ihmistä. Todellisuudessa sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka tarkoittaa halua ja kiinnostusta olla muiden seurassa. Sosiaalinen ihminen etsiytyy aktiivisesti muiden seuraan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän pärjäisi sosiaalisissa tilanteissa paremmin kuin vähemmän sosiaalinen ihminen.
Sosiaalisuus liittyy haluun olla muiden kanssa, kun taas sosiaaliset taidot kertovat kyvystä olla muiden kanssa. Esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuus ei temperamenttipiirteenä korreloi suoraan sosiaalisuuden kanssa. Myös vähemmän sosiaalinen ihminen voi olla ulospäinsuuntautunut ja viihtyä vieraiden ihmisten seurassa. Hän vain tarvitsee enemmän aikaa palautua sosiaalisista tilanteista.
Sosiaaliset taidot ovat opittuja, ne kehittyvät kokemuksen ja kasvatuksen kautta. Ihmisellä voi olla erittäin hyvät sosiaaliset taidot, vaikka hän ei olisi luonteeltaan sosiaalinen. Sosiaalisia taitoja voi oppia ja omaksua läpi elämän.
Vieraan maan hengenheimolaiset
Itse olen kokenut ensimmäiset kuukaudet ulkomailla usein raskaiksi. Kun vasta opettelee uuden maan sosiaalista normistoa, pitäisi jo olla luomassa uusia ihmissuhteita tai vähintään osoittaa olevansa kiinnostunut muista. Vieraalla kielellä toimiminen tuo eteen mitä erilaisempia tilanteita.
Hyvää tarkoittava neuvo ”sano kaikille kutsuille alkuun kyllä” on toimiva, mutta samalla ajoittain raskas, ainakin tällaiselle ei niin sosiaaliselle ihmiselle. Se lienee kuitenkin ainoa tapa löytää omat hengenheimolaisensa uudessa maassa – ennemmin tai myöhemmin. Näin kävi ainakin minulle.
Ulkomailla tarvittavia sosiaalisia taitoja ovat erityisesti avoin suhtautuminen uuteen kulttuuriin, uteliaisuus ja uusien ihmisten kunnioittava kohtaaminen. Pitkälle pääsee hienotunteisuudella ja avoimella mielellä. Ja hymyllä.
Sosiaalisten verkostojen luomisessa kannattaa olla itselle armollinen. Omaa persoonaa ei tarvitse muuttaa ulkomaille muutettaessa. Pitää hyväksyä se, että verkostoituminen voi tuntua välillä raskaalta. Uusien suhteiden luomiselle kannattaa kuitenkin antaa mahdollisuus, se on ovi uuteen kulttuuriin.
Milla Holmberg
Kirjoittaja työskentelee Perhe maailmalla -projektin projektipäällikkönä. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja työnohjaaja. Kirjoittaja on asunut eri pituisia ajanjaksoja Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Etelä-Koreassa.
Kuva: Sidhart Bhatia /Unsplash