Kuin kalat vedessä?

Kasvamme oman kulttuuripiirin jäseneksi omaksumalla yhteiset normit, arvot ja käyttäytymismallit. Tiedämme ja ymmärrämme, miten muut toimivat ja osaamme suhtautua ja reagoida siihen asianmukaisesti. Ympäröivä kulttuuri luo identiteettiä, tekee meistä sen, keitä me olemme.

Hanna-Guyot-Kuin-kalat-vedessä.jpg

Ulkomaille muutettaessa on opittava uudet käytösmallit ja tavat sekä ymmärrettävä niitä ohjaavia arvoja. Joskus uutta kulttuuria voi olla vaikea ymmärtää, se voi jopa tuntua itselle vääränlaiselta. Konflikti syntyy vierauden tunteesta ja eri kulttuurien arvottamisesta. Minun tapani on tuttu ja oikea, toisen tapa outo ja väärä. Jotain uuteen kulttuuriin kuuluvista säännöistä voimme opetella etukäteen, mutta suuren osan opimme vasta paikan päällä.

Onnistunut kulttuurien kohtaaminen edellyttää kykyä tunnistaa omia tunteita ja käsityksiä sekä halua kyseenalaistaa omaa ajattelua. Tämä vaatii harjoittelua ja avoimuutta uutta kohtaan.

Käytöstä selittävät monet tekijät

Avain toisen kulttuurin ymmärtämiseen on kyky erottaa havainto ja tulkinta toisistaan. Kulttuuristen kohtaamisten työpajoissa on tarkoituksena oppia erottamaan oma näköhavainto (mitä tapahtuu?), oma tulkinta aiheesta sekä henkilöiden ja tilanteen mahdollinen arvottaminen. Tämä prosessi tapahtuu yleensä tiedostamatta. Pilkkomalla sen osiin oppii tunnistamaan, kuinka paljon ajatuksistamme ja käytöksestämme on oman kulttuurin ohjaamaa.

Ihmisille on luontaista hypätä havainnointivaiheen yli suoraan tulkintaan ja tilanteen arvottamiseen. Tulkintaa ohjaa kulttuuri, kyseinen tilanne sekä omat luonteenpiirteet ja ominaisuudet. Tämä tekee tulkinnasta hyvin subjektiivisen. Oma tulkintamme ei ole oikea, objektiivinen totuus asiasta.

On tärkeää muistaa, että hyvin todennäköisesti myös omaa käytöstämme tulkitaan toisella tavalla kuin itse sen tarkoitamme. Käytöstä tulkitaan usein vain kulttuurisena ominaisuutena, vaikka siihen vaikuttavat myös monet muut tekijät. [laatikko]

Kulttuurisen kohtaamisen työpajoissa syntyy usein oivalluksia siitä, että kulttuureissa ja niiden eroissa ei ole kyse vastakkaisista navoista tai polarisaatiosta (hyvä-huono, väärin-oikein) vaan kulttuurit ovat jatkumoita. Saman (etnisen) kulttuurin edustajat saattavat olla hyvinkin kaukana toisistaan, kun taas jonkin kaukaisen kulttuurin edustajalla saattaa jossakin asiassa olla hyvinkin samanlainen ajattelutapa ja arvomaailma kuin itsellä.

Erilaisuuden hyväksyminen

Toiseus tai vieraus on tunne, jota voi hallita opituilla ja tietoisilla strategioilla (tiedon etsiminen, vertaistuen löytäminen, positiiviset kontaktit uudessa kulttuurissa). On eroja, joita emme ymmärrä tai emme voi hyväksyä – kaikkeen ei tarvitse mukautua. On kuitenkin opittava sietämään sitä, että asiat eivät selity totutulla tavalla. Omasta kulttuurista ei tarvitse luopua, vaikka noudattaisikin tietyiltä osin paikallista kulttuuria.

On hyvä muistaa, että kohtaamme toisemme ihmisinä. Kenelläkään meistä ei ole vain yhtä kulttuuri-identiteettiä, niitä on useita: kansallisuus, sukupuoli, ammatti, harrastukset, jne. Identiteettimme on monimuotoinen – emmehän siis lokeroi muita yksipuolisesti! Keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollisia ongelmia ei selitä pelkkä kulttuuritausta, vaan myös tilanne sekä yksilön ominaispiirteet.

Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on aina sisäänrakennettuna väärinymmärryksen mahdollisuus. Se tietysti korostuu kulttuurienvälisessä kontekstissa, jossa koodit ja normit ovat erilaiset. Avain uuteen kulttuuriin sopeutumiseen on erilaisuuden hyväksyminen ja oman kulttuurin tunteminen. Vain silloin voimme uiskennella myös vieraissa vesissä – tai pärjäämme jopa kuivalla maalla.

Lisätietoja
Milton Bennett The developmental model of intercultural sensitivity. Intercultural Development Research https://www.idrinstitute.org/dmis/


Hanna Guyot

Kirjoittaja on opiskellut ranskalaista filologiaa ja kouluttautunut Cultural Facilitatoriksi Saksassa. Hän on asunut vuodesta 2005 alkaen ensin Taipeissa, sitten Lissabonissa ja nykyään Ulmin seudulla eteläisessä Saksassa. Tällä hetkellä Hanna Guyot toimii aikuiskouluttajana, opettajana Suomi-koulussa sekä ohjaajana monikulttuuristen naisten ryhmässä.

Kuva: Alexas_Photos/Pixabay