Tilapäisellä ulkomailla asumisella ja paluumuutolla voi olla lapseen elämänmittaisia vaikutuksia, jotka heijastuvat muun muassa kulttuuri-identiteettiin, ystävyyssuhteisiin ja ammatinvalintaan toteaa Sini-Vuokko Yrjö-Koskinen kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan.
Tällä erää viimeisessä Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelussa oli aiheena paluumuutto.
Tarina ulkomailla asumisesta ei pääty Suomeen paluuseen. Mielen siirtyminen maasta toiseen vaatii aikaa. Mieli voi viipyä ikään kuin välitilassa. Välitilassa kaksi maailmaa – mennyt ja nykyinen – ovat yhtä totta ja läsnä joka hetkessä.
Ulkomaille muutto tuo muutoksia muun muassa työn ja perhe-elämän tasapainolle.
Psykologi Päivi Oksi-Walter pitää ulkomailla asumista yhtenä vahvimmista tavoista kypsyä ihmisenä. Kun ihminen elää vierasmaalaisessa ympäristössä, hänen identiteettinsä rikastuu. Sitä rikkautta kannattaa vaalia myös kotimaahan palaamisen jälkeen.
Perhe maailmalla -projektin Koti toisaalla -blogissa on julkaistu 35 artikkelia. Alkusyksyllä avautuvat projektin verkkosivut.
Suomalaisten naisexpatriaattien määrä yritysten johtotehtävissä kasvaa tasaisesti. Kumppaniaan ulkomaille seuraava perheellinen mies toimii usein vastoin yhteiskunnassa vallitsevia rooliodotuksia. Rooliodotukset ovat hyvin kulttuurisidonnaisia.
Koronaepidemia on vaikuttanut myös ulkosuomalaisiin monin tavoin. Työkomennus on saattanut keskeytyä tai työ päättyä kokonaan. Päätös paluumuutosta on pitänyt tehdä pikaisesti. Elina Uusitalon kolumnissa näkökulmaa odottamattomaan lähtöön ja valmistelemattomaan paluuseen.
Kansanvalistusseuran yhteistyökumppani Perhe maailmalla -hankkeessa on Suomi-Seura ry. Seuralla on yli 90 vuoden kokemus ulkomaille muuttoon, ulkomailla asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvässä neuvonnassa.