Paluu

Kansainvälisen lapsuuden ja paluumuuton heijastuminen aikuisuuteen

Tilapäisellä ulkomailla asumisella ja paluumuutolla voi olla lapseen elämänmittaisia vaikutuksia, jotka heijastuvat muun muassa kulttuuri-identiteettiin, ystävyyssuhteisiin ja ammatinvalintaan toteaa Sini-Vuokko Yrjö-Koskinen kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan.

Kolumni: Miten tarinamme jatkuu ulkomailta palattuamme?

Tarina ulkomailla asumisesta ei pääty Suomeen paluuseen. Mielen siirtyminen maasta toiseen vaatii aikaa. Mieli voi viipyä ikään kuin välitilassa. Välitilassa kaksi maailmaa – mennyt ja nykyinen – ovat yhtä totta ja läsnä joka hetkessä.

Tujaus tuttua, unssi uutta – muutto muokkaa sosiaaliset suhteet

Psykologi Päivi Oksi-Walter pitää ulkomailla asumista yhtenä vahvimmista tavoista kypsyä ihmisenä. Kun ihminen elää vierasmaalaisessa ympäristössä, hänen identiteettinsä rikastuu. Sitä rikkautta kannattaa vaalia myös kotimaahan palaamisen jälkeen.

Sopeutumishaasteita roolimuutoksista ulkomaankomennuksilla

Suomalaisten naisexpatriaattien määrä yritysten johtotehtävissä kasvaa tasaisesti. Kumppaniaan ulkomaille seuraava perheellinen mies toimii usein vastoin yhteiskunnassa vallitsevia rooliodotuksia. Rooliodotukset ovat hyvin kulttuurisidonnaisia.

Kolumni: Kuin rinnakkaistodellisuussa

Koronaepidemia on vaikuttanut myös  ulkosuomalaisiin monin tavoin. Työkomennus on saattanut keskeytyä tai työ päättyä kokonaan. Päätös paluumuutosta on pitänyt tehdä pikaisesti. Elina Uusitalon kolumnissa näkökulmaa odottamattomaan lähtöön ja valmistelemattomaan paluuseen.

Sama Suomi, eri nuori

Kotimaahan paluun jälkeen lapset voivat tuntea olevansa maahanmuuttajia Suomessa. Miten kouluissa pitäisi huomioida ulkomailta palaavien lasten kokemukset?