Muutto lapsen silmin

Vanhempien saattaa olla haasteellista huomata ja ymmärtää, millaisia tunteita heidän lapsensa käyvät läpi muuton yhteydessä. 

Lapsi-ja-sydän-scaled-1.jpg

Ulkomaille muutto on stressitekijä koko perheelle. Joskus vanhempien saattaa olla haasteellista huomata ja ymmärtää, millaisia tunteita heidän lapsensa käyvät läpi muuton yhteydessä.

Vaikka jokaisen ulkomaille muuttavan lapsen kokemus on erityinen, muutamilla kehityspsykologisilla tekijöillä on keskeinen vaikutus lapsen kokemukseen muutosta ja siinä, miten kokemus näkyy hänen käytöksessään.

Kiintymyssuhde

Eräs keskeisimmistä ihmisen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä on kiintymyssuhde. Sillä tarkoitetaan lapsen ja vanhemman (tai muun hoivaajan, kuten isovanhemman) välistä tärkeää suhdetta, jossa autetaan lasta säätelemään tunteita (esim. syöttämällä, lohduttamalla) ja tuetaan tätä ympäristöönsä tutustumisessa (esim. leluilla leikkiminen, sohvalle kiipeäminen). Kiintymyssuhteen ansiosta kasvaessaan lapsi kykenee pitämään turvallisuuden tunnetta tarjoavan aikuisen jo pidempiä aikoja mielessään (esim. päiväkotipäivän ajan) ja voi keskittyä omiin leikkeihinsä.

Isot elämänmuutokset, kuten ulkomaille muutto, saattavat kuitenkin horjuttaa jo muodostunutta turvallisuuden tunnetta ja lapsi voi jonkin aikaa tarvita aikuisen läheisyyttä aikaisempaa enemmän. Tämä on hyvin ymmärrettävää – lähes kaikki muut tuttuuden ja turvallisuuden tuomat elementit ovatkin yhtäkkiä poissa lapsen jokapäiväisestä elämästä.

Tunteiden ja käytöksen ristiriita

Muuton seurauksena lapsen kyky säädellä tunteita muuttuu usein ainakin joksikin aikaa haasteellisemmaksi. Tämä liittyy keskeisesti lapsen aivojen kehitykseen: tunteisiin ja ajatteluun keskittyvät aivoalueet eivät vielä kykene toimimaan yhdessä, eikä lapsi pysty luomaan tunteita tuottavista tapahtumista jäsentynyttä kokonaisuutta. Muutto ja siihen liittyvät tunteet saattavatkin tuntua melkoiselta kaaokselta lapsen mielessä.

Vanhempien roolia lapsen tunteiden säätelyn tukena vaikeuttaa tunteiden ja käytöksen ristiriita. Esimerkiksi lapsen kiukku saattaa pohjimmiltaan johtua hänen kokemastaan pelosta ja surusta. Tunteiden ja käytöksen ristiriita johtuu lapsen vasta kehittymässä olevasta kyvystä tunnistaa ja nimetä omia tunteitaan. Ulkomaille muuttavat lapset tarvitsevatkin vanhemman tukea tunnekokemuksensa jäsentämiseen.

Lapsen eri ikävaiheisiin liittyvät omat kehityksen virstanpylväänsä. Muutto voi aiheuttaa väliaikaisia taantumia pienen lapsen kehitykseen (esim. puheenkehitys) tai isomman lapsen suhtautuminen aiemmin rakastamaansa harrastusta kohtaan saattaa muuttua. Tämänkaltaiset muutokset kertovat todennäköisesti kamppailusta hankalien muuttoon liittyvien tunteiden kanssa ja aikuisen tuen tarpeesta.

Avoin tunneilmaisu

Myös vanhempien oma kokemus muutosta on suuressa roolissa siinä, millaisena muutto lapsen silmissä näyttäytyy. Vanhemmat arastelevat usein tunteidensa jakamista lastensa kanssa, etteivät he kuormittaisi näitä. Lapset ovat kuitenkin hyvin taitavia aistimaan vanhempien tunnetiloja, vaikka niistä ei ääneen puhuttaisikaan.

Vanhempi voisikin koittaa avointa tunneilmaisua esimerkiksi sanomalla ”Huomaan, että muutto jännittää minua aika paljon ja sen vuoksi asioihin keskittyminen on viime aikoina ollut normaalia vaikeampaa.”. Näin vanhempi viestittää avointa ja kiinnostunutta asennetta tunteisiin liittyen sekä sitä, että hän kykenee hallitsemaan tunteensa, eikä lapsen tarvitse kantaa niistä huolta. Samalla vanhempi toimii mallina lapselle, joka vasta opettelee tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja säätelyä.

Annaleena Holopainen

Kirjoittaja on koulutukseltaan psykologi. Hän on asunut v. 2016 alkaen Amsterdamissa ja työskentelee tällä hetkellä lasten- ja nuortenpsykologina the Expat Kids Club -yksityispraktiikalla, toimii tutkimusavustajana kiintymyssuhteeseen keskittyvässä tutkimusprojektissa Vrije Universiteit -yliopistossa sekä opettaa esikouluryhmää Amsterdamin Suomi-koulussa. Annaleena Holopaisen postauksia löytyy lisää Connecting the Pieces -blogista

Lähteet

Warinowski, A. (2019). Intercultural Experiences of Finnish Expatriate Children. Teoksessa Leinonen, J. ja Kostiainen, A. Transitional Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI.

Berger, K. (1.5.2017) Overcoming the challenges, and making the most of the benefits of raising children abroad.

https://expatexplorer.hsbc.com/survey/family/helping-children-settle-in

Siegel, D. J., & Bryson, T. P. (2012). The Whole-Brain Child: 12 Revolutionary Strategies to nurture Your Child’s developing Mind. Bantam.