Muutto murrosikäisen kanssa

Teini-iässä sosiaalisilla suhteilla, ryhmään kuulumisella ja hyväksytyksi tulemisella on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnille. Ystävät ovat osa identiteettiä. Muuton yhteydessä koko minäkuva on luotava uudelleen.

Teini-ikää lähestyvä tai teini-ikäinen alkaa tehdä pesäeroa vanhempiinsa. Murrosikä on nimensä mukaisesti murrosvaihe. Murrosikä on tärkeä siirtymä, jossa lapsi/nuori irrottautuu pikkuhiljaa (tai joskus hyvinkin räjähtävästi) perheestään ja alkaa muodostamaan omaa identiteettiään.

Ulkomaanmuutto/paluumuutto teini-iän kynnyksellä tai sen aikana on usein erityisen haastavaa. Nuoren kiinnostuksen kohteet ja merkitykselliset ihmissuhteet siirtyvät aiempaa enemmän kodin seinien sisäpuolelta niiden ulkopuolelle. Nuoruus on identiteetin kehittymisen aikaa ja hyväksytyksi tulemisen tarve on suuri. Jos nuori kokee muuton yhteydessä vieraantuneisuutta tai juurettomuutta, hänelle voi kehittyä identiteettikriisi.

Nuoruuteen kuuluu kapinointi vanhempiaan vastaan. Uuteen maahan muutettaessa mahdollisuudet oman tilan ottamiseen ja murrosikään kuuluviin itsenäistymispyrkimyksiin ovat rajalliset. Ydinperhe on ainoa asia, joka säilyy muuttumattomana muuton yhteydessä. Tämä voi aiheuttaa turhautumisen tunteita nuoressa.

Lapsille ja nuorille perheen kansainvälinen muutto ei aina näyttäydy vapaaehtoisena ja maailmankuvaa avartavana projektina. Muutto on harvoin nuoren oma päätös. Muuttoon liittyy aina voimakkaita tunteita, kuten surua, pettymystä, huolta, luopumista ja epämääräisyyttä, mutta myös innostusta, odotusta ja toiveikkuutta.

Kuka minä olen? Mihin minä kuulun?

Teini-iässä sosiaalisilla suhteilla, ryhmään kuulumisella ja hyväksytyksi tulemisella on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnille. Ystävät ovat osa identiteettiä. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää porukkaan pääseminen on. Muutto katkaisee suuren osan rakennetuista ihmissuhteista ja saattaa siksi tuntua nuoresta epäreilulta ja kohtuuttomalta.

Muuton yhteydessä koko minäkuva on luotava uudelleen. Se vaatii sinnikkyyttä, rohkeutta, uteliaisuutta ja nöyryyttä. Ummikkona on vaikeampi loistaa kouluaineissa, joissa aiemmin on ollut hyvä. Nuori saattaa ulossulkemisen pelossa tuntea tarvetta muokata itseään paikallisia normeja ja odotuksia vastaavaksi. Tällä kaikella saattaa olla vaikutuksia itsetuntoon.

Paikkaansa hakiessaan nuori tarvitsee paljon tukea kotoa ja kärsivällisyyttä huoltajilta. Vaikka nuori kipuilisi, muutolla on myös paljon positiivisia vaikutuksia hänen elämäänsä. Jos nuori syyllistää vanhempiaan muutosta, vanhempien ei ole syytä syyllistyä. Asuipa perhe Suomessa tai ulkomailla, vanhemmat ovat aina ensisijaisia syntipukkeja lapsen kokemiin vääryyksiin!

Oman identiteetin ja erityisyyden arvostaminen on tärkeää kehittyvälle lapselle ja nuorelle. Parhaimmassa tapauksessa omasta ”erilaisuudestaan” saa luotua brändin, jolla erottautua muista positiivisella tavalla.

Miten tukea nuorta muutossa?

  • Ajoita mahdollisuuksien mukaan muutto niin, ettei tarvitse vaihtaa luokkaa kesken lukukauden. Paras muuttoaika on usein loppukesä.
  • Anna nuorelle tilaa, mutta älä jätä häntä yksin.
  • Anna nuorelle mahdollisuuksien mukaan päätöksentekovälineitä ja -tilanteita, jotta hän kokee voivansa vaikuttaa asioihin.
  • Ymmärrä nuoren kokemusta, validoi tunteita. Pyri selvittämään niitä kysymällä. Voit esimerkiksi kysyä ”tarkoitatko, että…” tai pyytää ”kerro lisää.” Vaikket ymmärtäisi nuoren kokemusta, voit sanoillasi osoittaa haluavasi ymmärtää.
  • Pohtikaa yhdessä mitä tilanteelle ja sen aiheuttamille tunteille voisi tehdä: Mikä nuoren itsensä mielestä voisi auttaa? Mitä hän itse toivoo? Minkälaista muutosta hän odottaa? Miten nuori on itse yrittänyt ratkaista tilannetta?
  • Jos nuori kieltäytyy keskustelemasta, osoita olevasi saatavilla. Yritä jaksaa ottaa kuohunta vastaan. Älä mene mukaan nuoren tunnemyrskyyn.

Perhe maailmalla -blogi: Lapsiperheen muutto ulkomaille

Annaleena Holopainen: Ulkomaille muuton mahdollisuudet lapsille
Annaleena Holopainen: Muutto lapsen silmin