Lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnittelusta tukea hyvinvoinnille  

Tässä blogissa käsitellään oman henkilökohtaisen ikääntymissuunnitelman tekemistä ja sen etuja hyvinvoinnille.

nainen katsoo kiikareilla yläviistoon

Näin teet suunnitelman onnellisia tulevaisuudenpäiviäsi varten


Koskaan ei ole liian aikaista suunnitella tulevaa. Vaikuta itse tulevaisuuteesi, siinä määrin, kuin se on mahdollista! Tee suunnitelma, ja tarvittaessa muokkaa sitä vuosien varrella. Koskaan emme voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan, mutta hyvin varautunut pärjää paremmin ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kuten sanonta kuuluu.


Jokaisen kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat itselleen nyt ja tulevaisuudessa tärkeitä, ja mitä toivotun tulevaisuuden toteutuminen vaatii. Miten varautua odottamattomaan muutostilanteeseen ilman että hyvinvointi joutuu liian suurelle koetukselle.


Muutostilanteita on monia ja olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia, ne voivat olla kuormittavia. Moni tulee miettineeksi esimerkiksi, miten haluaa elää sitten, kun ei enää ole palkkatuloja. Miten pärjätä, jos oma toimintakyky heikkenee tai jos läheinen sairastuu? Entä jos ei voisikaan itse ilmaista omaa tahtoaan?


Voit vaikuttaa itse siihen, miten vietät elämääsi tulevaisuudessa. Kun teet kirjallisen suunnitelman, varmistut, että myös läheisesi tietävät tarvittaessa tahtosi. Jos et suunnittele elämääsi itse, siitä voi päättää jossain tilanteessa omainen tai viranomainen.


Olen kiinnostunut suunnittelemaan tulevaisuuttani, koska aion elää siellä.”
Jouko H. Nissinen


Tee viisas päätös ja suunnittele itse elämääsi ja tulevaisuuttasi.


Miten kohtaat elämän muutoskohdat? Oletko varautunut vai vailla suunnitelmaa?


Erityisesti elämän muutoskohdat voivat aiheuttaa stressiä, jopa kriisin, jos niihin ei ole varautunut etukäteen.

Mahdollisia muutoskohtia elämässä ovat esimerkiksi:

  • ero puolisosta
  • mahdollinen (paluu)muutto
  • oma tai puolison sairastuminen
  • vanhenevista Suomessa/ulkomailla asuvista vanhemmista huolehtiminen
  • eläkkeelle jääminen
  • leskeksi jääminen
  • oma vanhuus ja ulkopuolisen avun tarve.


Oman elämän hallinta paranee, kun tiedostat mahdolliset elämän muutostilanteet ja varaudut niihin hyvissä ajoin.


Tavoitteena hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa


Pitkän tähtäimen suunnitelman tekeminen omasta onnellisesta tulevaisuudesta on kuin laittaisi ajaessa hetkeksi pitkät valot päälle. Näet paremmin, minne olet matkalla.


Lyhyen tähtäimen suunnitelma auttaa sinua tekemään konkreettisia tekoja, jotka johtavat valitsemaasi suuntaan pienin askelin.


Lue alta ohjeemme oman ikääntymissuunnitelman tekemiseen.


1. Tarkastele tähän asti elettyä elämääsi:

  • Kun suunnittelet tulevaisuuttasi, on hyvä pysähtyä ja tarkastella mennyttä, ennen kuin katsoo tulevaan. Tee elämästäsi elämänkaarikooste tähän päivään asti. Kokoa oma muistojen taulu tai elämäsi matkamuistokirja.
  • Kun mennyt elämä jäsentyy, on helpompi suunnitella ja aloittaa uutta, löytää oman elämän tarkoitus ja hahmottaa tulevaisuuden toiveet.


2. Visualisoi tulevaisuutta ja kysy itseltäsi:

  • Millainen elämäni on 10 vuoden kuluttua, entä 15 tai 20 vuoden päästä?
  • Mitä minä itse haluan? Mikä tekee minusta silloin onnelliseksi?
  • Mitä haluan elämältäni, mikä on minun tehtäväni?
  • Mitä toivon tulevaisuudeltani?
  • Mitkä ovat minun voimanlähteeni?


3. Terveys ja toimintakyky:

  • Ylläpidä aktiivisesti terveyttäsi ja toimintakykyäsi.
    • Toimintakykyyn kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.
    • Syö terveellisesti, harrasta liikuntaa, hoida ystävyyssuhteitasi. Älä jää yksin.
  • Pohdi, miten elämäsi muuttuu, jos toimintakykysi joltain osin heikkenee, esimerkiksi sairastumisen tai vammautumisen takia – kuka voi auttaa?
    • Edunvalvontavaltakirjalla ja hoitotahdolla voit antaa ohjeita ja toiveita läheisellesi. Varmistut, että sinua hoidetaan ja etujasi ajetaan tahtosi mukaisesti myös silloin, kun et itse pysty niistä ilmaisemaan. (Näistä lisätietoa kohdassa 7.)
    • Keskustele hoitotahdostasi läheistesi kanssa. Kerro läheisillesi, missä säilytät tai minne olet tallentanut edunvalvontavaltakirjan ja hoitotahdon.
  • Kodin esteettömyyteen ja palvelujen saatavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.
    • Miten lähellä tai kaukana sinulle tärkeät ihmiset asuvat ja miten heidän tapaamisensa on mahdollista?
    • Onko sinulle tärkeää asua luonnon keskellä vai kulttuuripalvelujen lähellä?
    • Onko kotonasi helppo liikkua esimerkiksi pyörätuolilla tai onko taloosi mahdollista asentaa tarvittaessa hissi?


4. Taloudellinen vakaus ja kestävyys:

  • Mieti, riittääkö eläkkeesi sellaisen elämäntyylin ylläpitämiseen, mihin olet tottunut, tai toivomaasi elämäntyyliin eläkepäivinä. Paljonko varoja toivot olevan käytössäsi ostoksiin, matkusteluun tai kodinhoitopalveluihin tulevaisuudessa?
  • Olisiko hyvä varautua eläkepäiviin jo etukäteen säästämällä tai sijoittamalla?


5. Aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan:

  • Viimeistään eläkkeellä on aikaa osallistua vaikuttamistyöhön ja vapaaehtoistyöhön sekä harrastaa, opiskella ja matkustella. Eläkkeellä voi halutessaan myös jatkaa työntekoa. Tutustu eri vaihtoehtoihin ja mieti, mitä sinä haluaisit vielä tehdä ja kokea. Mikä on sinulle mieleisin tapa pitää itsesi virkeänä ja kehittää osaamistasi, kun yhteiskunta muuttuu?
  • Älä jää yksin. Mieti, minkälaiset ovat omat sosiaaliset verokostosi nyt ja miten voisit ylläpitää niitä myös eläkkeelle jäädessäsi. Eläkkeellä voi myös luoda uusia sosiaalisia verkostoja esimerkiksi harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan kautta.


6. Minun ikääntymissuunnitelmani:


Kirjoita oma suunnitelma onnellisia tulevaisuudenpäiviä varten ja käy se halutessasi läpi läheistesi kanssa.

  • Pitkän tähtäimen suunnitelma voi sisältää otsikkotasolla asioita joita haluat toteuttaa ja saavuttaa. Tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi: minulla ei ole asuntolainaa, asun lähellä lapsiani, minulla on mahdollisuus matkustella ulkomaille, minulla on ystäviä ja vapaaehtoistyö, jossa viihdyn ja tapaan uusia ihmisiä, kotini on esteetön ja sijaitsee lempialueellani.
  • Lyhyen tähtäimen suunnitelmaan kannattaa kirjata esimerkiksi viikoittain ja kuukausittain konkreettisia tekoja, jotka johtavat valitsemaasi suuntaan ja määränpäähän. Tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi: liikun ulkona ja jumppaan joka viikko, syön terveellisesti, säästän joka kuukausi pienen rahasumman tulevaisuutta varten ja sijoitan sen rahastoon, puhun jonkun ystäväni tai läheiseni kanssa joka viikko puhelimessa, tapaan vähintään kerran kuukaudessa ystävääni tai perheenjäsentäni.


7. Hoida myös tarvittavat asiakirjat kuntoon:

Henkilökohtaisen ikääntymissuunnitelman lisäksi on hyvä tehdä edunvalvontavaltuutus ja kirjata hoito- ja hoivatahto. Halutessasi voit myös laatia testamentin. Näiden asiakirjojen tekemistä ei kannata lykätä – sitä ei voi tietää, koska ne tulevat tarpeeseen. Muista myös aika ajoin tarkistaa, ovatko asiakirjasi edelleen ajan tasalla. Tahtosi voi muuttua vuosien varrella.

  • Edunvalvontavaltakirja: tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voit etukäteen huolehtia siitä, että valtuuttamasi henkilö hoitaa taloudellisia ja muita asioitasi tulevaisuudessa, jos oma toimintakykysi jostain syystä heikkenee. Edunvalvontavaltakirjalle ei ole tiettyä virallista mallia, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin, mutta siitä tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
    • Kuka valtuuttaa kenet
      • Valtuuttaja eli valtakirjan laatija.
      • Valtuutettu eli henkilö, jonka valtuuttaja oikeuttaa edustamaan itseään asioidensa hoitamisessa. (Valtuutettavalta kannattaa tarkistaa jo ennen nimeämistä, että hän on valmis ottamaan tehtävän vastaan, jos se tulee ajankohtaiseksi.)
      • (+ varsinaisen valtuutetun lisäksi varavaltuutettu, joka voi hoitaa väliaikaisesti asioita, jos varsinainen valtuutettu ei siihen pysty esimerkiksi sairauden takia).
    • Kyse on edunvalvontavaltakirjasta.
    • Asiat, joita valtuutettu on oikeutettu hoitamaan valtuuttajansa puolesta (taloudelliset, asumiseen ja/tai hoitoon liittyvät asiat).
    • Valtuutuksen voimaantuloehto eli seuraava teksti: ”valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan”.
    • Jos edunvalvontavaltuutusta tehdessäsi asut ulkomailla kokonaan tai osan vuodesta, on tärkeää, että annat määräyksen edunvalvontavaltuutukseesi sovellettavasta laista. Jos haluat, että antamaasi valtuutukseen sovelletaan Suomen lakia, mainitse siitä valtakirjassa. Joskus voi olla perusteltua antaa Suomessa hoidettavia asioita varten Suomen lain mukainen edunvalvontavaltuutus ja sen lisäksi erillinen toisen maan lain mukainen valtuutus kyseisessä maassa hoidettavia asioita varten. Jos haluat antaa toisen maan lain mukaisen valtuutuksen, käänny kyseisen maan lakia tuntevan asiantuntijan puoleen.
    • Valtakirja pitää tehdä kirjallisesti ja siihen tarvitsee kahden lähisukuun kuulumattoman todistajan allekirjoitukset. Valtakirjan tekemiseen suositellaan käytettävän asiantuntijaa.
    • Lisäohjeita on saatavilla alla olevista linkeistä:
  • Hoitotahto: suostumus tai kielto tulevaisuudessa annettavaa hoitoa varten siltä varalta, että et itse ole oikeustoimikelpoinen vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden takia. 
  • Hoivatahto: yksilöity kuvaus elämäntavastasi ja arkielämän tottumuksistasi, sekä sinulle tärkeistä ja mieluisista asioista. Hoivatahdon avulla omaiset ja hoitajasi saavat tietää toiveesi, jotta sairaalahoito tai elämä vanhainkodissa olisi onnellista ja laadukasta.
  • Testamentti: Testamentti on asiakirja, jolla voit määrätä, miten omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen. Testamenttia ei ole pakko tehdä, mutta sen tekeminen on tarpeen, jos haluat, että omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen muulla tavalla kuin laissa määrätyn periaatteen mukaan. Testamentti on hyvä olla sisällöltään Suomen ja asuinmaan (jos asut ulkomailla) oikeusjärjestysten mukainen ja muodoltaan kelvollinen molempien maiden tuomioistuimissa.
Pidä asiakirjat tallessa ja huolehdi siitä, että ne löytyvät tarvittaessa
  • Kerro omaiselle/ystävälle asiakirjojesi säilytyspaikka. Asiakirjat kannattaa säilyttää paikassa, josta omaiset löytävät ne helposti, kuten kotona tai pankin tallelokerossa. Säilytyksestä voi huolehtia myös valtuutettu omainen tai asianajotoimisto.
  • Voit antaa valtuutetulle henkilölle kopion asiakirjoista. Omiin terveystietoihin / hoitavalle lääkärille on hyvä antaa kopio hoitotahdosta.

Loppusanat

Olosuhteisiin ei aina voi vaikuttaa, mutta omaan asenteeseen voi ja hyvä valmistautuminen mahdollisiin muutostilanteisiin edistää hyvinvointia tilanteessa kuin tilanteessa. Toivotan siis lukijoille iloa oman pitkän ja lyhyen tähtäimen ikääntymis/tulevaisuudensuunnitelman tekemiseen ja onnellista, pitkää ikää!

Kirjoittaja:

Kirjoittaja on Suomi-Seura ry:n asiantuntija Jenny Orphanou

Lue aiheesta lisää: