Paluu uusiin kuvioihin

Paluumuuttaja voi kokea vieraantumisen tunnetta muista, jopa eräänlaista muukalaisuutta. Se maa, jota on pitänyt kotina, ei välttämättä tunnukaan kodilta.

On hyvä varautua siihen, että kotimaassa olevat ihmissuhteet saattavat muuttaa muotoaan ulkomailla oleskelun aikana. Huolimatta yhteydenpidosta läheisiin voi tuntua, että yhteys on kadonnut.

Matkan varrella ihmiset muuttuvat, ehkä suurin muutos tapahtuu ulkomailla asuneessa itsessään. Oma identiteetti on saanut rakennusaineita uudesta kulttuurista. Voi olla, että kotimaakin nähdään eri tavalla kuin ennen. On myös paljon ehkä ääneen sanomattomia odotuksia ja oletuksia, jotka saattavat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Lähipiiri saattaa olettaa, että palaaja on samanlainen kuin lähtiessään, vaikka vuodet ovat tehneet tehtävänsä. Läheiset saattavat myös olettaa hänen sopeutuvan nopeammin kuin hän todellisuudessa sopeutuu. Palaaja ei osaa vastata hänen kohdistuviin odotuksiin ja joskus keskinäinen ymmärrys saattaa olla koetuksella.

Voi tuntua siltä, että ympärillä olevat ihmiset ovat hyvin vähän kiinnostuneita ulkomailla asuneen kokemuksista. Paluumuuttajalle voi tulla tunne, että hän ei voi kertoa tarinoita tai joutuu miettimään, mitä saa sanoa tai kertoa. Tämä voi aiheuttaa yksinäisyyden, ulkopuolisuuden, jopa loukkaantumisen tunteita. Kiinnostuksen puute ei kuitenkaan tarkoita, että läheiset eivät välittäisi paluumuuttajan kokemuksista. Vain harvat ihmiset ovat kokeneet paluumuuton, he eivät osaa tukea palaajaa. Heillä ei ole samoja kokemuksia kuin paluumuuttajalla on viime vuosina ollut.

Ulkopuolisena kotimaassaan

Tietty ulkopuolisuuden tunne kuuluu asiaan. Palaaja pitää itse itseään helposti erilaisena ja ulkopuolisena, vaikka muut eivät pitäisi.

Kotimaassa elämäänsä jatkaneet läheiset voivat tuntea kateutta tai epävarmuutta ulkomailla asunutta kohtaan. Jos paluumuuttaja nostaa toistuvasti esiin ulkomaankokemuksen positiivisia puolia ja toisaalta kotimaan huonoja puolia, läheiset saattavat ajatella, että hän ei pidä heidän kanssaan olemisesta kotimaassa. Paluumuuttaja nähdään sen verran ulkopuolisena, ettei hän voi esittää samassa asemassa kritiikkiä kuin kotimaassaan koko ikänsä asuneet.

Ulkopuolisuuden ja muukalaisuuden tunne laimenee ajan kuluessa ja uuden historian alkaessa kerääntyä taas kotimaassa. Välttämättä tunne ei katoa kokonaan koskaan, eikä sen tarvitsekaan. Tunteen kanssa vain oppii elämään uudella tavalla.

Paluumuuttaja voi saada helpotusta armollisuudesta kotimaansa lähipiiriä kohtaan. Kun itse ymmärtää, että lähipiiri ei voi tunnetasolla ymmärtää paluumuuttajan kokemuksia, heiltä ei odotakaan sitä. Parhaimman tuen uuden ja vanhan elämän pallotteluun saa usein ystäviltä ja tutuilta, joilla on itsellä ulkomailla asumisen kokemuksia.

Tukea ryhmistä

Erilaisia paluumuuttajien ryhmiä toimii esimerkiksi Facebookissa. Ryhmissä voi vaihtaa ajatuksia toisten kanssa.

Kaikkien myllerrysten keskellä voi taputtaa itseä olkapäälle ja iloita uusista elämänkokemuksista ja identiteetin palasista, joita itselle on kertynyt.

Perhe maailmalla -blogi: Paluumuuttajan haasteet

Eveliina Kuhalampi: Muukalaisena kotimaassa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2002.

Elina Välimäki: Paluumuuton ilot ja itkut

Kysy asiantuntijalta 25.11.2020: Paluumuutto
Kysy asiantuntijalta 31.5.2021: Kun kulttuurit törmäävät