Sama Suomi, eri nuori

Kotimaahan paluun jälkeen lapset voivat tuntea olevansa maahanmuuttajia Suomessa. Miten kouluissa pitäisi huomioida ulkomailta palaavien lasten kokemukset?

Blogi-150420-niels-kehl-unsplash.jpg

Anna ja Teemu Hällin perheessä äidinkieli on kirjaimellisesti äidinkieli. Kolme lasta Lauri, Kaisa ja Liina, haluavat puhua Teemu-isän kanssa englantia, vaikka hänkin on suomalainen. Anna-äiti suostuu ymmärtämään vain suomea.

– Meillä on äiti ja daddy, Anna Hälli kertoo.

Perhe asui kahdeksan vuotta Lontoossa, jonne Hällit muuttivat, kun Liina oli kaksivuotias ja Kaisa nelikuinen vauva. Lauri syntyi Briteissä. Lapset kasvoivat brittikulttuuriin päiväkodissa, koulussa ja ystäviensä kanssa. Englanti on yhä lasten täydellisin kieli. Neljän vuoden Suomessa olon jälkeen he puhuvat myös hyvää suomea, mutta vanhempien mielestä asiat menevät paremmin perille englanniksi.

Suomi ruosteessa

Suomessa lasten oli rakennettava elämä kokonaan alusta. Heillä ei ollut täydellistä käsitystä suomalaisista tavoista. Lauri ei puhunut suomea, ja tyttöjen puheessa kuului aksentti.

– Kauan ulkomailla asuneet lapset ovat Suomeen palatessaan maahanmuuttajia, vaikka he ovat suomalaisten lapsia, sanoo tutkijatohtori Saija Benjamin Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta. Hän teki väitöskirjansa useissa maissa asuneiden lasten kokemuksista.

Turku ei ollut Hälleille tuttu kaupunki, sinne päädyttiin perheen isän työn vuoksi. Turussa lapset saivat myös mieleisensä koulupolun. Tytöt menivät Turun kansainväliseen kouluun, ja koulukielenä säilyi englanti.

Kansainvälinen koulu suositeltava paluumuuttajalle

Lapset ovat tottuneet luovimaan eri kulttuurien keskellä. Heille olisi ollut absurdi ajatus mennä kouluun, jossa kaikki olisivat yhdestä maasta. Samasta syystä myös Saija Benjamin suosittelee kansainvälistä koulua paluumuuttajille. Suomalaisessa koulussa lasten ulkomailla eletty elämä jää helposti peittoon.

– Siitä ei osata kysyä, eikä huomioida, että oppilaan kokemusmaailma on erilainen kuin muiden, Benjamin sanoo.

Kokemuksesta vaikeneminen uudessa kouluyhteisössä voi tuntua lapsesta pahalta, koska silloin iso osa lapsen identiteettiä sivuutetaan. Lyhytkin kokemus ulkomailta voi vaikuttaa identiteettiin hyvällä tavalla.

– Ulkomaankokemus on avartanut lapsen maailmankuvaa ja perspektiiviä sekä voinut parantaa hänen itseluottamustaan ja kielitaitoaan, Benjamin sanoo.

Kansainvälisessä koulussa on totuttu siihen, että ryhmään tulee uusia oppilaita vuosittain. Opettajat eivät oleta, että lapsella olisi suomalainen identiteetti

Koulu on täällä kevyempää

Hällien vanhin lapsi Liina palasi Suomeen neljännelle luokalle, Briteissä hän olisi mennyt jo kuudennelle.

Briteissä kilpailu parhaisiin yläkouluihin pääsystä on kova, koska erot koulujen välillä ovat merkittävät. Suomessa oppilailla on vähemmän paineita., ja Briteissä koulu myös aloitetaan kaksi vuotta aikaisemmin, joten englanti ja matematiikka olivat tutun kertaamista. Liinasta koulu tuntui aluksi helpolta. Myöhemmin yläkoulu on tarjonnut haasteita.

– Hyvä, että koulussa oli aluksi helpompaa, koska sopeutuminen uuteen kaupunkiin ja tapoihin vei lapsilta voimia, Anna Hälli muistelee.

Sanotaan, että lapset sopeutuvat ja oppivat uuden kielen sekä tavat nopeasti. Hällin mielestä se ei ole koko totuus. Sopeutuminen voi olla raskasta.

Saija Benjamin sanoo, ettei teini-ikäinen välttämättä tunne kuuluvansa uuteen paikkaan. Koululaisten läpänheitto ja sosiaalinen koodisto eivät välttämättä aukene, vaikka nuori osaisikin suomea. Teini saattaa joutua muokkaamaan identiteettiään vastaamaan suomalaisnuorten normeja ja odotuksia. Sopeutumiseen kannattaa laskea koko ensimmäinen vuosi.

Saija Benjaminin mukaan paluu Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta sujuu yleensä helpommin kuin paluu Aasiasta ja Afrikasta. Länsimaissa nuorten paluuta helpottaa se, että viihde ja nuorisokulttuuri on samanlaista.

Silti voi mennä aikaa, ennen kuin nuori oppii, miten koulussa ja kaveriporukassa toimitaan, Benjamin sanoo.


Teksti: Tiina Leinonen
Kuva: Niels Kehl/Unsplash