Kansainvälinen lapsuus vaikuttaa tutkimusten mukaan myöhempään elämään myönteisesti.
Ulkomailla osan tai kokonaan lapsuutensa viettäneillä on monia yhtäläisyyksiä. Tällaiset lapset ja nuoret ovat yleisesti ottaen avoimempia, sopeutumiskykyisempiä ja pystyvät asettumaan helpommin eri kulttuureista tulevien ihmisten asemaan. He ovat myös tarkempia havainnoimaan ympäristöään, esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa. Kansainvälinen lapsuus (tai nuoruus) tuo mukanaan myös kielitaitoa ja monipuolisia ystävyyssuhteita.
Lapsuudessa ihmisen elämä kaikkine siihen vaikuttavina tekijöineen (esimerkiksi kyvyt, persoonallisuus, kiinnostuksen kohteet, identiteetti) ovat vasta hakemassa suuntaansa. Ulkomailla asumisella onkin erityinen merkitys lapsen myöhempään elämään. Kun ulkomailla asuneen lapsen identiteetti saa vaikutteita sekä kotimaan (ensimmäisestä) kulttuurista että kohdemaan kulttuurista (toinen kulttuuri), puhutaan kolmannen kulttuurin lapsista (Third Culture Kids).
Ulkomailla lapsuutensa elänyt tuntee itsensä usein vähän erilaiseksi kuin lapsuutensa kokonaan Suomessa viettänyt. Hän ei välttämättä osaa selittää muille tai itselleen, millä tavoin hän on erilainen, mutta tunne voi olla hyvinkin voimakas.
Äskettäin ulkomailta palannut voi kokea yksinäisyyttä ja irrallisuutta sekä juurettomuutta: hän ei tunne olevansa kotona oikein missään. Ulkomailla asuminen on muokannut identiteettiä. Lapsi/nuori voi kokea olevansa vastakkaisten arvojen ja maailmojen välissä. Olennaista on, että vanhemmat osaavat ja jaksavat tukea lapsensa erilaisuutta ja näkevät kansainvälisen lapsuuden voimavarana.
Perhe maailmalla -blogi: Ulkomailla asumisen vaikutukset lapseen ja nuoreen
Annaleena Holopainen: Ulkomaille muuton mahdollisuudet lapsille
Sini-Vuokko Yrjö-Koskinen: Kansainvälisen lapsuuden ja paluumuuton heijastuminen aikuisuuteen
Tiina Leinonen: Sama Suomi, eri nuori
Kaisa Pankakoski: Monikielisen lapsen aaltoileva kielten kehitys
Elina Välimäki: Paluumuuton ilot ja itkut